Tavaraa on niin paljon, että jälkipolvet eivät välttämättä kelpuuta edes sukukalleuksia

Tuntuuko siltä, että kaapit pullottavat tavaraa, jota et haluaisi edes ajatella? Tervetuloa kerhoon: sama pulma vaivaa monia.

– Karsimisen tarve johtuu siitä tosiasiasta, että tavaraa on kertynyt niin paljon, että ihmiset eivät meinaa pärjätä arjessaan, sanoo sosiologi Veera Kinnunen. Lapin yliopistossa työskentelevä Kinnunen on tutkinut pitkään suomalaisten tavarasuhdetta.

Kinnusen mukaan kulutustavaroiden määrä on kasvanut viimeisten 40 vuoden ajan jatkuvasti. Ullakot ja autotallit alkavat natista liitoksistaan.

– Nyt vanhuutta lähestyy ensimmäinen sukupolvi, joka on elänyt yltäkylläisyydessä koko aikuisikänsä.

Tulevat vanhukset miettivät muuttamista pienempään asuntoon. On käytävä läpi varastoihin kertyneet tavarat, ja mikä traagisinta: Lapset ja lapsenlapset eivät välttämättä huoli materiaalista perintöä. Eivät edes sukukalleuksia tai muistoesineitä.

– Koska kaikilla on jo riittävästi tavaraa.

Muuttajat hamstraavat vähemmän

Nuoremmat sukupolvet eivät ole yleisesti tottuneet säilyttämään, korjaamaan ja huoltamaan omaisuuttaan. Kinnusen mukaan se ei tarkoita, etteivät nuoret muodostaisi tunnesiteitä esineisiin: huolenpito saattaakin kohdistua vain tärkeimpiin tavaroihin. Kinnunen nostaa esimerkiksi vapaalaskijat, joilla on valtava määrä lasketteluvälineitä. He myös pitävät hyvää huolta tavaroistaan.

– Yksi harrastaa pyöräilyä ja satsaa pyöräilytarvikkeisiin, toinen omistautuu musiikille ja tarvitsee soittimia ja äänentoistolaitteita, Kinnunen jatkaa.

Varsinaista keräilyäkin harrastetaan edelleen: astioita, leikkihevosia, kirjoja ja niin edelleen.

Pienen poikkeuksen muodostavat liikkuvan elämäntavan noudattajat. Kinnunen on havainnut tutkimuksissaan, että ne, jotka muuttavat usein, käyvät tavaroitaan läpi tiheämmin kuin muut. Heidän asuintiloihinsa ei kerry samanlaista tavaroiden kerrosta.

Toisaalta tavaroita saatetaan säilöä vanhempien luona tai vuokravarastoissa.

Ammattijärjestäjille on kysyntää

Kaikki eivät jaksa tai osaa raivata tavaraviidakkoaan itse. Avuksi tilataan silloin ammattijärjestäjä, esimerkiksi Tavararemontti-firmaa pyörittävä Maria Laitinen. Hän kertoo asiakasmääriensä kasvaneen viime vuosina.

– Suomessa tuntuu tulevan äidinmaidossa sellainen asenne, että “jos tätä vielä joskus tarvitsee”, Laitinen sanoo.

Suuret ikäluokat puhuvat tavaroiden raivaamisesta "kaseeraamisena", Laitinen kertoo. He ovat nyt heränneet miettimään, mitä jättävät jälkeensä.

– On mukavampaa valita itse, mitä vanhoja kirjeitä ja päiväkirjoja jälkeläiset pääsevät lukemaan.