Teille ja radoille miljardipotti – Keski-Suomi haluaa lisää moottoritietä ja nopean junan, katso esitys runkoverkoksi

Keski-Suomea halkovat päätiet ja rataosuudet kuuluvat kokonaisuuteen, jota liikenne- ja viestintäministeriö esittää liikenteen runkoverkoksi.

– Jos tie tai rata kuuluu runkoverkkoon, osoitetaan sen kunnossapitoon ja kehittämiseen varmemmin rahaa kuin kohteeseen, joka ei ole osa runkoverkkoa, yksikön johtaja, liikenneneuvos Risto Murto ministeriöstä kertoo.

Runkoverkon ylläpitoon ja pieniin parannuksiin ministeriö ehdottaa vuosittain 440 miljoonaa euroa. Näillä töillä varmistettaisiin muun muassa 80–120 km/h:n nopeudet maanteillä sekä 140–160 km/h:n nopeudet junaradoilla.

– Kokonaisuudessaan kyse on noin viidestä miljardista eurosta, sillä aikajaksoksi on hahmoteltu tässä vaiheessa 12 vuotta, Murto tarkentaa.

 

 

Reilun 400 miljoonan euron vuosipotista runkoverkkoon kuuluvat maantiet saisivat 185 miljoonaa euroa ja junaradat 255 miljoonaa euroa, sisältäen tasoristeykset.

Ministeriö päättää runkoverkosta lausuntokierroksen jälkeen. Murron mukaan lisää teitä ja ratoja voidaan ottaa esitettyyn runkoverkkoon, jos ne täyttävät vaaditut kriteerit. Näitä ovat muun muassa matka-aika, kustannustehokkuus, elinkeinoelämän kilpailukyky ja alueen saavutettavuus.

– Rahoitukset runkoverkolle kohdennetaan poliittisilla päätöksillä, Murto painottaa.

 

Keski-Suomen maakuntavaltuuston puheenjohtaja Mauri Pekkarinen (kesk.) pitää tärkeimpänä sitä, että lähivuosina hallitus päättäisi myöntää jatkorahoituksen Kirrin moottoritielle Tikkakoskelta vähintään niin kutsuttuun Honkolan risteykseen, josta käännytään Nelostieltä Saarijärvelle.

Viime syksynä rahoitus varmistui Tikkakoskelle asti.

– Moottoritien jatkamisessa näen paljon synergiaetuja, ja onhan Nelostie osa valtakunnallista EU:n määrittelemää TEN-T-ydinverkkoa, Pekkarinen sanoo.

Pekkarinen pitäisi kipinää yllä myös Vaajakosken moottoritien oikaisulle, joka helpottaisi ruuhkia Vaajakosken liikenneympyrässä ja Naissaaressa. Raideliikenteessä Pekkarinen laittaisi paukut Jyväskylän ja Tampereen väliselle osuudelle.

– Kaksoisraide ja Tampereen ohitus nopeuttaisivat matka-aikaa etelän suuntaan parikymmentä minuuttia. Oikorata Jämsästä Lahteen ei sen sijaan ole realismia, koskea se maksaisi yli miljardi euroa eli ainakin tuplasti kaksoisraiteeseen verrattuna, Pekkarinen sanoo.

 

Maakuntavaltuuston 1. varapuheenjohtajan Ahti Ruoppilan (sd.) tärkeyslistan kärjessä on Tampereen-radan kunnostus ja kaksoisraide, jotka ovat edellytyksenä tunnin junalle Jyväskylästä Pirkanmaan pääkaupunkiin.

– Resurssiviisaussyistä raiteille pitää saada nykyistä enemmän ihmisiä ja tavaraa, Ruoppila sanoo.

Hän ohjaisi rahaa myös maakunnan valtateiden parantamiseen niin etelässä kuin pohjoisessa.

– Vähintään ohituskaistoja tulisi rakentaa lisää.

Ruoppila painottaa Keski-Suomen infratavoitteissa maakunnan yhteistä näkemystä yli puoluerajojen.

– Tähtäin on ensi kevään hallitusneuvotteluissa, joissa pitkälti päätetään isoista tie- ja ratahankkeista seuraavalle vaalikaudelle, Ruoppila sanoo.

 

Maakuntavaltuuston kokoomuslainen 2. varapuheenjohtaja Lotta Ahola pitää tärkeimpänä Jyväskylästä Tampereelle toista junaraidetta, joka nopeuttaisi matka-aikaa ja kenties lisäisi junavuoroja.

– Nyt en pääse aikaisin aamulla junalla Jämsästä Jyväskylään mutta Tampereelle pääsen, jämsäläinen Ahola vertaa.

Tierahoja hän laittaisi Ysitielle ja Himoksen risteyksen kohentamiseen.

– Myös Kirrin moottoritien jatkaminen Äänekoskelle on perusteltua muun muassa biotuotetehtaan takia, Ahola sanoo.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .