Teknologiateollisuus: Mitä jos tehokas verkkovalvonta maksaisi satoja miljoonia?

Elinkeinoelämän keskusliitto EK ja Teknologiateollisuus ry vastustivat vielä tammikuussa selvin sanoin verkkovalvonnan tuloa Suomeen. Ne tiedottivat yhdessä vastustavansa tietoliikennetiedustelua, joka tarkoittaisi käytännössä tietoverkkojen valvontaa. Valvonnan haitat ylittäisivät järjestöjen mukaan tavoiteltavan hyödyn.

Onko näkemys muuttunut Pariisin terrori-iskujen jälkeen, Teknologiateollisuuden toimitusjohtaja Jorma Turunen?

– Pariisin tapahtumat sinänsä eivät ole vaikuttaneet kantaamme.

Turunen korostaa Suomen tiedustelulakien valmistelun olevan niin tärkeä asia, että se on tehtävä huolella ja parhaalla mahdollisella asiantuntemuksella.

Hänen mukaansa aiemman jyrkän muotoilun taustalla oli elinkeinoelämän näkökulman puuttuminen valmistelusta ja käsitys, että tammikuussa työnsä julkistanut puolustusministeriön tiedonhankintalakityöryhmä aliarvioi valvonnan kustannuksia.

– Entäs jos uhkat ovat kehittyneet niin paljon, että niiden valvonta maksaa satoja miljoonia euroja? Kuka investoinnin tekee ja kuka sen maksaa? Nämä ovat yksityiskohtia, jotka liittyvät kokonaisuuteen.

– Puolustusministeriön selvityksessä ei millään tavalla otettu kantaa siihen, että hirveän iso osa liikenteestä on järjestelmien sisäistä kryptattua liikennettä, joihin ei pääse käsiksi ilman erikoismenetelmiä. Kun video kulkee verkossa bitteinä, on hirveän vaikea ottaa selvää, onko materiaali sellaista, josta pitäisi olla huolissaan, Turunen konkretisoi.

Hallitus käynnisti lokakuussa tiedustelulakien valmistelun. Sisä-, puolustus- ja oikeusministeriövetoinen kokonaisuus on tuomassa suojelupoliisille ja puolustusvoimille uusia valtuuksia verkkovalvontaan sekä ulkomaan henkilö- ja verkkotiedusteluun.

Verkkovalvonnalle tarvetta?

Verkkovalvonnan salliminen on ollut kovimman kritiikin kohteena. Sen pelätään uhkaavan suomalaisten yksilönsuojaa. Pariisin viime viikon veriteot saivat kuitenkin suojelupoliisin päällikön Antti Pelttarin korostamaan jälleen verkkovalvonnan tarvetta.

Yritysturvallisuusasiantuntija Mika Susi edustaa EK:ta tiedustelulakeja valmistelevissa työryhmissä.

– Se on selvä, että terroritekoja tullaan tarkastelemaan ja pohtimaan niiden vaikutuksia työryhmien työskentelyyn. Meidän kannattaa nyt arvioida, mitkä ovat tehokkaita keinoja terrorismin torjunnassa sekä varmistaa, että Suomeen tulee tasapainoinen, oikeasuhtainen ja selkeä tiedustelulainsäädäntö, Susi kommentoi nyt.

Muuta ei irtoa kuin se, miten tyytyväisiä EK:ssa ollaan, että heillä on edustus sekä sotilas- että siviilitiedustelupuolen lainsäädäntötyöryhmissä.

– Tarkistamme kantojamme lainsäädäntötyön edetessä, Susi toteaa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.