Terrorismin opiskelu omin päin rangaistavaksi: "Tunnusmerkistön voi täyttää käymällä kirjastossa ja lukemalla vääränlaisia kirjoja

Suomi joutuu mukauttamaan oman rikoslakinsa EU-direktiiviin.

Terrorismin opiskelu omin päin esimerkiksi internetin avulla on tulossa rangaistavaksi myös Suomessa. Tällä hetkellä ainoastaan toiselta henkilöltä saatu terrorismikoulutus on kriminalisoitu.

Lainmuutoksen syynä on EU:n uusittu terrorismirikosdirektiivi. Siitä on poistettu aikaisempi viittaus ”toiselta henkilöltä vastaanotettava”. Direktiivi kattaa siten myös terrorismia valmistelevan itseopiskelun.

Rangaistavaa olisi muun muassa toiminta, jossa ”internetiä hyödyntäen itsenäisesti opiskellaan tuliaseita tai muita aseita koskevaa tietoa tarkoituksena toteuttaa terrorismirikos tai myötävaikuttaa terrorismirikoksen tekemiseen”.

Unionin mukaan tällä pyritään vastaamaan uhkiin, joita aiheuttavat myös viime kädessä yksin toimivat henkilöt.

Oikeusministeriö nimitti keväällä työryhmän valmistelemaan direktiivin täytäntöönpanoa Suomessa. Työryhmän on tarkoitus saada oma ehdotuksensa valmiiksi lokakuussa, jonka jälkeen asia lähtee lausuntokierrokselle. Uusien säädösten on määrä tulla voimaan vuoden päästä.

Oikeusoppineet kritisoivat

Perustuslakivaliokunta antoi direktiiviehdotuksesta lausuntonsa viime syksynä. Valiokunta sai lausunnot muun muassa Turun yliopiston oikeustieteen professorilta Juha Lavapurolta ja Helsingin yliopiston rikosoikeuden apulaisprofessorilta Sakari Melanderilta, jota myös oikeusministeriön työryhmä on kuullut.

Melander kritisoi Uutissuomalaiselle sitä, että rangaistavan käyttäytymisen alaa koko ajan laajennetaan.

– Tällöin ollaan hyvin kaukana itse terrorismirikoksesta ja lähellä tilannetta, jossa ajatuksista rangaistaan. Kriminalisoinnin rajaaminen täsmälliseksi olisi myös hyvin hankalaa, koska esimerkiksi räjähteistä tai aseista voi etsiä tietoja täysin laillisestikin.

Myös Lavapuron mielestä keskeinen ongelma on, että yhä varhaisemman vaiheen valmistelua aletaan kriminalisoida.

– Ollaan lähellä, että kriminalisoidaan jo valmistelun valmistelu ja valmistelun valmistelun yritys. Periaatteessa tunnusmerkistön voi täyttää käymällä kirjastossa ja lukemalla ”vääränlaisia kirjoja”.

Melanderin mielestä terrorismia koskeva rikoslainsäädäntö on kokonaisuutena vaikeaselkoinen.

– Asiaa koskeva rikoslain luku on monimutkainen, taustalla on sekä EU-oikeutta että muita kansainvälisiä velvoitteita.

"Perusoikeudet huomioidaan"

Työryhmän puheenjohtajan, lainsäädäntöneuvos Janne Kanervan mukaan lähtökohta on, että EU:n jäsenmaat muuttavat oman lainsäädäntönsä direktiivin mukaiseksi.

– Toki se voidaan tehdä kansalliseen järjestelmään soveltuvalla tavalla. Ja velvoittaahan direktiivi myös kunnioittamaan perus- ja ihmisoikeuksia lain täytäntöönpanossa.

Kanerva ymmärtää, että asia aiheuttaa pohdintaa.

– Tämä on kouluttautumisen oikeuteen liittyvä asia, joka on osittain myös perustuslaillinen kysymys. Nyt on katsottava, millä tavalla mahdollisesti lainsäädäntöä on täydennettävä. Meillä on jo aika laajat terrorismirikoskriminalisoinnit rikoslain 34. luvussa.

Kanervan mukaan monet muut EU-maat ovat Suomen kanssa samassa tilanteessa.

– Myös ne joutuvat miettimään, mitä uusi direktiivi aiheuttaa kansalliselle lainsäädännölle.

Rikoslakia jo päivitetty

Euroopan unionin terrorismirikosdirektiivin edellyttämät rikosnimikkeet on jo pääosin kirjattu Suomen rikoslakiin.

Viime vuosina lisätyt terrorismirikosnimikkeet ovat koulutuksen antaminen (2007) ja kouluttautuminen terrorismirikoksen tekemistä varten (2014), värväys terrorismirikokseen (2014) sekä terroristiryhmän rahoittaminen (2014).

Viime vuonna rikoslakiin lisättiin rikosnimike matkustaminen terrorismirikoksen tekemistä varten.

Estetäänkö paluu kotimaahan?

Kouluttautumisen lisäksi uudessa EU-direktiivissä on puhuttanut matkustamisrikosten laajentaminen. Uusi direktiivi kattaa tilanteet, joissa henkilö matkustaa toiseen jäsenvaltioon EU:n sisällä aikomuksenaan tehdä tai valmistella terrorismirikosta. Artikla koskisi näin myös tilannetta, jossa Suomen kansalainen matkustaa takaisin Suomeen.

Apulaisprofessori Sakari Melander huomauttaa perustuslakivaliokunnalle antamassaan lausunnossa, että perustuslain mukaan Suomen kansalaista ei saa estää saapumasta maahan.

Myös Euroopan ihmisoikeussopimukseen on kirjattu, että keneltäkään ei saa evätä oikeutta tulla sen valtion alueelle, jonka kansalainen hän on.

Perustuslakivaliokunta katsoi, että ehdotus merkitsi rangaistusvastuun ulottamista valmisteluluonteiseen tekoon, joka voi olla huomattavan etäällä aiotusta varsinaisesta rikoksesta. Valiokunnan mukaan keskeistä on, että direktiiviehdotuksen mukainen kriminalisointi edellyttää tekijältä tahallisuutta ja sitä, että matkustaminen tapahtuu nimenomaan terrorismirikoksen tekemistä varten.

Valiokunta lausui kuitenkin viime syksynä, että matkustamisrikosta koskevat näkökohdat voidaan kirjata niin, ettei ehdotus ole perustuslain vastainen.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen verkko joka päivä 15 eur. / 3 kk kestotilauksena

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .