Terrorismin vastainen sota on retoriikkaa – "Sota-termiä käytetään aika väljästi"

Ilkka Kanerva: "Suomi ei ole julistanut sotaa, ei ole sotatilassa eikä turvaudu asevoimiin."

11. syyskuuta 2001 terroristit iskivät ennennäkemättömällä voimalla Yhdysvaltoihin. Neljän kaapatun matkustajakoneen avulla tehdyissä iskuissa kuoli välittömästi lähes 3 000 ihmistä. Kaksi kaapatuista koneista ohjattiin päin World Trade Centerin kaksoistorneja New Yorkissa ja yksi päin Pentagonia Washingtonissa. Neljäs kone putosi maahan Pennsylvaniassa.

Yhdysvaltain presidentti George W. Bush julisti ”terrorismin vastaisen sodan” alkaneeksi, vaikkakaan Yhdysvallat tai muut sota-termiä käyttäneet maat eivät lainsäädännöllisesti tai hallinnollisesti olleet sota- tai poikkeustilassa.

Presidentti Barack Obaman kaudella sota-sanasta luovuttiin, vaikka terrorismin vastaiset toimet jatkuivat.

– Se, mitä termiä terrorismin vastaisista toimista käytetään, kertoo, millaiseksi terrorismin uhka analysoidaan, sanoo terrorismin tutkija Leena Malkki Helsingin yliopistosta.

Yhdysvalloissa terrorismin vastainen sota liittyi myös haluun aloittaa sotia ulkomailla. Irakista ja Afganistanista tuli sotatantereita, joiden pöly ei vieläkään ole laskeutunut. Irakin romahtaminen edesauttoi Isisin kalifaatin syntymistä.

Euroopassa sota-sanaa terrorismin vastaisen toiminnan yhteydessä ei ole juurikaan käytetty, ja jos on käytetty, kyse on ollut turvallisuuden tunnetta lisäävästä retoriikasta.

– Meillä kaikilla on mielikuva siitä, mitä sota tarkoittaa. Se tulee konkreettisesti esiin itsenäisyyspäivänä Väinö Linnan ja Edvin Laineen kautta. Se on jotain täysin muuta kuin terrorisminvastainen toiminta, sanoo kansanedustaja, puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Ilkka Kanerva (kok.).

Kanerva myöntää itsekin nuoruudessaan julistaneensa ainakin yhden sodan. Se oli sota huumeita vastaan.

– Sota-termiä käytetään aika väljästi.

Terrorismi luokitellaan rikokseksi

Euroopan maaperällä terrorisminvastainen toiminta eroaa merkittävästi sotatoimista, toisin kuin alueilla, joilla terroristeja vastaan fyysisesti soditaan.

– Euroopassa terrorismi lähtökohtaiseksi luokitellaan rikokseksi, ja torjunta on poliisin vastuulla. Terrorismiin syyllistyneet tuomitaan rikoslain perusteella, sanoo Malkki.

Sodassa toimijana olisi armeija ja rikokset tutkittaisiin sotaoikeudessa.

– Suomi ei ole julistanut sotaa, ei ole sotatilassa eikä käytä asevoimia terroristeja vastaan, kiteyttää Kanerva.

Isis on kuitenkin julistanut olevansa sodassa ”länttä” vastaan. Suomi on osa ”länttä” ja toimii terroristeja vastaan kouluttamalla Irakissa ja Afganistanissa taistelijoita.

– Sotaretoriikalla terroristit oikeuttavat oman vallankäyttönsä, mutta se ei tarkoita sitä, että ne joita vastaan ”sotaa” käydään, ajattelisivat asiasta samalla tavalla, Malkki huomauttaa.

Ei tarpeen harkita valmiustilaa

Ranska on reagoinut terrori-iskuihin tavalla, joka muistuttaa sotatilaa. Maahan julistettiin Pariisin terrori-iskujen jälkeen poikkeustila, jonka turvin viranomaisilla on normaalia suuremmat valtuudet rajoittaa kansalaisten vapauksia.

Suomi on viimeksi ollut sotatilassa toisen maailmansodan aikaan vuosina 1939–47. Tuolloin viholliseksi oletettuja voitiin pidättää hyvinkin herkästi.

Nyt terrorismiin taipuvaisia henkilöitä ei voida ottaa kiinni ilman rikosepäilyä. Se vaatisi perusvapauksien rajoittamista mahdollistavan valmiustilan säätämistä.

– Se olisi huomattavan voimakas reaktio tilanteeseen. Suomeen ei kohdistu mitään suoranaista hyökkäysuhkaa Isisin puolelta, Malkki sanoo.

Kanervakaan ei usko, että terrorismin takia tulisi tilannetta, jossa olisi tarpeen harkita valmiuslain käyttöönottoa.

Malkin mukaan Suomessa on jo vahvoja keinoja käytössä rikoslain puitteissa ja niitä myös käytetään, kuten Turun puukotuksen jatkopidätykset osoittavat.

Sodan sijaan ennaltaehkäisyä

Sodan sijaan terrorismin torjunnassa keskeistä on ennaltaehkäisy.

Euroopan unionin terrorismin torjuntastrategiassa on neljä tavoitetta terrorismin torjumiseksi: ennaltaehkäisy, suojelu, terroritoimien toteuttamisen estäminen ja terroritoimiin vastaaminen.

Ennaltaehkäisyllä pyritään torjumaan radikalisoitumista ja terroristien värväämistä.

Suojelulla pyritään vähentämään iskujen kohteiden haavoittuvuutta ja rajoittaa iskujen vaikutuksia. Toimet kohdistuvat muun muassa ulkorajavalvontaan.

Terroritoimien toteuttamisen estäminen tarkoittaa muun muassa rajojen yli ulottuvaa terroristietsintää, terrorismin rahoituslähteiden poistamista ja terroritekoihin liittyvän tiedonvälityksen estämistä.

Terroritoimiin vastaaminen tarkoittaa samankaltaista avustamista kuin vaikkapa luonnonkatastrofin tai teknologisen katastrofin yhteydessä.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen verkko joka päivä 15 eur. / 3 kk kestotilauksena

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .