Tervetuloa panda!

Ähtäri Zoo on valmis tarjoamaan pandoille elinolosuhteet, joissa ne voisivat lisääntyä luonnollisesti. Tämä juttu on julkaistu painetussa Keskisuomalaisessa 12.9.2015.

Kun jättiläispanda saa poikasen, se ylittää kansainvälisen uutiskynnyksen. Minkään muun lajin lisääntyminen eläintarhassa ei ole pandavauvaa suurempi uutinen.

 

Viimeksi pandauutista välitettiin ympäri palloa 23. elokuuta, kun Washingtonin eläintarhan Mei Xiang synnytti kaksi poikasta. Elokuussa myös Edinburgin eläintarhassa jännitettiin suuren uutisen toivossa useita viikkoja, syntyykö Tian Tianille poikanen useiden vuosien epäonnistuneiden yritysten jälkeen. Pandan raskaudesta on vaikea saada selvää, koska poikanen on syntyessäänkin vain noin 140 grammainen. Poikasta ei Skotlantiin tänä kesänä kuitenkaan syntynyt ja uutinenkin jäi vain kotimaahan.

Mutta ehkä muutaman vuoden kuluttua saadaan maailmanluokan uutinen, jota CNN, New York Times ja Kiinan valtiollinen tv-yhtiö toitottavat muiden joukossa: Panda synnytti poikasen Suomessa!

 

Suomen pandahanke on itänyt ainakin kahden eläinpuiston suunnitelmissa jo vuosia. Julkisuuteen asia tuli viime syksynä, kun maa- ja metsätalousministeriö hyväksyi hankkeen neuvotteluvastuulleen. Suuria epävarmuustekijiötä ja pitkää neuvotteluprosessia tietävässä hankkeessa ei julkisuutta ole erityisesti kaivattukaan.

Pandan elinalueita tuhonnut maanjäristys Sichuanin alueella 2008 on yksi tärkeä tekijä, miksi pandojen suojeluperusteista sijoittamista ulkomaisiin tarhoihin on tehostettu. Myös Ähtärin Eläinpuisto Oy:n kehittämisohjelmaan eli masterplaniin jättiläispanda kirjattiin tavoiteltavien suojeluohjelmien listalle. Bisnesideasta ei ole kuitenkaan kyse, vaikka pandoja tultaisiin taatusti katsomaan naapurimaista saakka.

– Tärkeintä tässä hankkeessa on ehdottomasti pandan suojelu, korostaa Ähtäri Zoon intendentti Mauno Seppäkoski.

 

Viime joulukuussa maa- ja metsätalousministeriö vahvisti Ähtäri Zoon pandojen sijoituspaikaksi jos tai kun pandapariskunta saadaan Suomeen. Toinen vaihtoehto oli Ranuan eläinpuisto, mutta Ähtärin suunnitelmat ja vahvuudet vakuuttivat ministeriön.

Ähtärin eläinpuistolla on yli 40 vuoden perinteet ja hyvä maine uhan alaisten lajien suojelutyössä. 60 hehtaarin puistoalueella on panostettu eläinten olosuhteisiin ja uhanalaisten lajien, kuten 1990-luvulla metsäpeuran, vesikon ja nykyään lumileopardin lisääntymisessä on onnistuttu. Puiston eläimistöä on laajennettu Aasian eläimiin vuodesta 2003, kun ensimmäiset lumileopardit sijoitettiin Ähtäriin. Sen jälkeen tulivat takinit ja viimeksi tänä kesänä kultapanda.

– Halusimme lähteä ennakkoluulottomasti selvittämään, voisko Suomi ja Ähtäri saada pandoja, kertoo Ähtärin Eläinpuisto Oy:n toimitusjohtaja Juhani Haapaniemi.

 

Ähtäri Zoossa ollaan paitsi ennakkoluulottomia myös aivan tosissaan.

– Meillä on hyvät valmiudet toteuttaa pandojen tarvitsemat ja riittävän tilavat tarhaolosuhteet, kertoo Haapaniemi.

Pandat tarvitsevat ulkotarhan lisäksi sisätiloja liian kovaa kylmyyttä tai hellettä varten. Pandan ruokinta ei tuota ongelmia, eikä sitä tarvitse lennättää Kiinasta saakka. Bambua peltoviljellään Keski-Euroopassa ja sitä voidaan tuoda esimerkiksi Belgiasta siinä, missä tulppaaneja tai muita vihanneksia.

Uusi pandatarha Ähtärissä sijoittuisi nykyisen eläinpuiston yhteyteen, mutta kuitenkin erillisenä kokonaisuutena. Investointi on suuri, Haapaniemi arvelee sen olevan miljoonaluokkaa.

– Mitään rakennussuunnitelmia ei ole vielä valmiina, joten onko se yksi miljoonaa vai viisi, on liian aikaista sanoa.

Investoinnin rahoituksen järjestää Ähtärin Eläinpuisto Oy, joka on Ähtärin kaupungin 99-prosenttisesti omistama yhtiö. Yhteistyökumppaneiden tuleminen mukaan on mahdollista.

– Kuntalaisten kiviriipaksi pandat eivät tule, vakuuttaa Haapaniemi.

– Euroopan viiden pandaeläintarhan kokemukset on peruteellisesti selvitetty. Niihin suhteuttaen näemme, että tässä on mahdollista tehdä laadukasta eläinsuojelutyötä niin, että toiminta rahoittaa itsensä, sanoo kaupunginjohtaja Jarmo Pienimäki.

Pandahanketta on käsitelty kaupunginvaltuuston iltakoulussa ja sillä on päättäjien vankka tuki.

 

Elokuussa Ähtäristä matkasi neljän hengen delegaatio Kiinaan tutustumaan Wolongin pandakeskukseen. Matkan tarkoitus oli tutustua pandoihin, niiden hoitamiseen ja ihmisiin. Matkalla olivat toimitusjohtaja Haapaniemi, intendentti Seppäkoski, Ähtäri Zoon myynti- ja markkinointipäällikkö Elina Viitanen ja kaupunginjohtaja Pienimäki sekä ryhmän johtajana ja Suomen neuvottelijana toimiva kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio maa- ja metsätalousministeriöstä.

– Pääsimme seuraamaan pandojen hoitoa Wolongin pandakeskuksessa ja moni asia konkretisoitui sillä reissulla, kertoo toimitusjohtaja Haapaniemi.

– Vaikutuksen teki se, miten iso asia panda on kiinalaisille ja miten hyvää työtä he tekevät pandansuojelussa ja -tutkimuksessa. Meidät otettiin vastaan todella vieraanvaraisesti ja saimme tavata kaikki ne osapuolet, jotka ovat tässä hyvin keskeisessä roolissa, kertoo kaupunginjohtaja Pienimäki.

 

Sopimukseen liittyvät asiat eivät vielä Kiinan reissulla konkretisoituneet, mutta neuvottelujen avaus on itsessään iso askel.

Asiantuntijana Ähtäri Zoon pandahankkeessa on mukana professori Jukka Salo, Korkeasaaren entinen toimitusjohtaja. Hän on myös ollut vetämässä pandametsien suojeluprojekteja ja osallistunut pandojen suojeluun paikan päällä Himalajalla.

– Suomen kanssa neuvotteleminen on valtava luottamuksen osoitus Kiinalta. Kyseessä ovat mahdollisesti viimeiset pandat, joita luovutetaan Kiinan ulkopuolelle, kertoo professori Jukka Salo.

Salon mukaan Kiinalle sopimuksen tekeminen on monipuolinen tutkimusyhteistyötä sisältävä paketti, jonka tavoitteena on saada koottua laaja yliopistojen ja tutkijoiden verkosto pandansuojeluun. Suomalaisia tutkijoita on ollut mukana pandojen suojelutyössä ja niihin liittyvässä tutkimuksessa jo 1990-luvun lopulta, yhteistyössä muun muassa Kiinan metsäakatemian kanssa.

 

Maailman uhanalaisimpiin ja samalla maailman rakastetuimpiin eläimiin lukeutuva jättiläispanda lisääntyy eläintarhoissa pääasiassa keinohedelmöityksen avulla. Luonnossa sen lisääntymisestä ja elinoloista vallitsee suuri huoli. Vain noin 1 860 yksilöä elää metsäsaarekkeilla, erillään toisista.

Kiina tekee 10–15 vuoden sopimuksia tarhapandojen lainaamisesta ulkomaisiin tarhoihin ja neuvottelut käydään aina valtiollisella tasolla.

Kiinan tavoitteena on kasvattaa pandojen tarhakanta Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton IUCN:n suositusten mukaisesti 400–500 yksilöön. Tällä määrällä taataan riittävän monimuotoinen geenipohja lajin säilymiseksi. Tämä on tärkeää mikäli taudit, ihmistoiminta tai luonnonmullistukset aiheuttavat peruuttamattomia tappioita sirpaleisessa luonnonpopulaatiossa. Samasta syystä pandojen sijoittaminen hajautetusti ulkomaille on perusteltua.

 

Tarhapandojen määrälliseen tavoitteeseen päästään ehkä jo lähitulevaisuudessa, sillä pandoja jo on nyt Kiinassa 394 yksilöä 30 laitoksessa. Manner-Kiinan ulkopuolella pandoja on 49 yksilöä 13 eri maassa.

Suomi ihanteellisena pandojen elinympäristönä tuntuu yllättävältä. Professori Salo oikoo käsityksiä siitä, että Suomen talvi olisi ympäri vuoden hereillä pysyvälle pandalle liian ankara.

– Pandojen lisääntyminen edellyttää voimakasta vuodenaikojen vaihtelua. Todellisuus täällä vastaa Himalajan olosuhteita hyvin.

Mielikuvat pandan elinympäristöstä ovat Salon mukaan vääristyneet ja peräisin lähinnä eläintarhakuvastosta.

– Luonnossa panda viihtyy vuoristossa jopa 3 800 metrin korkeudessa ja pitää lumesta. Se vaeltaa vuoden kuluessa laajalti sopivien bambukasvustojen ja -lajikkeiden perässä subtrooppisista laaksoista aina Himalajan lumisille harjanteille.

Keski-Euroopan eläintarhoilla pandoille onkin rakennettu viilennyshuoneita, joihin ne siirretään, kun lämpötila nousee 25:een.

Suomalainen asiantuntemus on Salon mukaan myös maailman huippua.

– Me olemme karhututkimuksen kärkimaita koko maailmassa ja pandahan on karhu. Suomessa tehdään parhaillaankin Kiinan kanssa uraa uurtavaa tutkimusta pandojen bamburavinnon käytöstä.

 

Suomessa panda saattaisi innostua jopa lisääntymään luonnonmukaisesti. ”Luomupoikaset” ovat arvokkainta, mitä pandansuojelussa voidaan saavuttaa tarhaolosuhteissa, koska ne ovat tärkeitä pandojen luontoonpalauttamisessa. Keinohedelmöitettyjen jälkeläisten geeniperimä ei välttämättä aina takaa pitkällä aikavälillä luonnollisen hedelmöitymiskyvyn säilymistä.

Vaikka pandojen suojelu on tärkein päämäärä, on Suomen ja Ähtärin pandahankkeella myös suuria taloudellisia odotuksia. Matkailijoita ja lipunostajia tarvitaan, koska rakentamisen lisäksi on kustannettava pandojen hoitamiskustannukset ja Kiinan metsähallinnon kanssa tehtävään sopimukseen liittyvä vuosimaksu.

Pandojen lainasopimukseen liittyvä vuosimaksu on viralliselta nimeltään breading loan fee eli ”siitoslainamaksu”. Sen suuruus määritellään kahdenvälisessä sopimuksessa.

– Siitoslainamaksu on Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton (IUCN) hyväksymä maksu ja se menee pandojen suojeluun Kiinassa – ei valtion kassaan, korostaa Salo.

Siitoslainamaksun suuruus on sopimusasia, josta eläintarhat eivät anna tietoja julkisuuteen. Julkisuudessa kuitenkin toistuu yksi käsitys: miljoona dollaria vuodessa. Salo kehottaa suhtautumaan lukuun kriittisesti.

– Maksun suuruus riippuu muun muassa siitä, mitä tutkimuselementtejä siihen voidaan sisällyttää.

 

Talousasioiden miettiminen on toimitusjohtaja Haapaniemen tehtävä.

– Kävijämäärän voi odottaa pandojen myötä kaksin–kolminkertaistuvan. Myös lipunhintaa ja lippujärjestelmää on mietittävä, sanoo Haapaniemi.

Ähtäri Zoossa vierailee vuosittain yli 150 000 kävijää ja koko eläinpuiston ympärille rakentuneella matkailupalvelualueella yli 200 000 kävijää. Kesä 2015 on kelien kannalta ollut hyvä ja kävijämäärä nousee 170 000:een.

Vaikka eläinpuisto on auki myös talvella, 80 prosenttia liikevaihdosta tehdään sesonkiaikaan kesällä ja 90 prosenttia tuloista on lipputuloja. Pandojen hyvänä puolena voi pitää tässä yhteydessä sitä, etteivät ne nuku talviunta, kuten Ähtäri Zoon suosituimmat eläimet, ruskeakarhut.

Ähtäri ei myöskään ole yksinäinen matkailusaareke, vaan osa Etelä-Pohjanmaan voimakkaasti kehittyvää matkailupalvelujen verkostoa. 25 minuutin ajomatkan päässä sijaitsee esimerkiksi Tuurin kyläkauppa, jossa käy yli miljoona ihmistä vuodessa.

– Tämä ei ole todellakaan yhden pienen toimipaikan mahdollisuus vaan kolmen maakunnan, Etelä-Pohjanmaan, Pirkanmaan ja Keski-Suomen ja koko Suomen mahdollisuus, korostaa kaupunginjohtaja Pienimäki.

Ähtäri Zoon palveluja kehitetään jatkuvasti, riippumatta pandahankkeesta. Parhaillaan rakenteilla on ympärivuotinen Kotieläinmaatila, ja viime kesänä eläinpuiston yhteyteen avatiin ekologinen seikkailuhuvipuisto Flowpark. Viime syksynä perustettiin uusi matkailun myynti- ja markkinointiyhtiö Ähtäri Zoo Resort Oy. Tarkoituksena on alueen matkailun myynnin ja markkinoinnin keskittäminen.

 

Jättiläispanda on ollut Maailman luonnonsuojelusäätiön WWF:n tunnuseläin säätiön perustamisesta 1961 saakka. WWF perustettiin elvyttämään ja auttamaan lajeja, jotka ovat uhassa kuolla sukupuuttoon. Englannissa perustetun järjestön logoeläimeksi valittiin sympaattinen panda, jonka uhkana oli tuolloin myös salametsästys. Tosin salametsästystä ei ole saatu kitkettyä täydellisesti vieläkään.

WWF loi Kiinaan pandansuojelusuhteita jo 1960-luvulla ja on siitä lähtien ollut mukana perustamassa ja hallinnoimassa pandan suojelualueita Kiinassa.

WWF Suomen suojelujohtaja Jari Luukkonen on tietoinen Suomen pandahankkeesta, mutta WWF ei ole siinä mukana.

– Kyllä hanke vähän ihmetystä on herättänyt, miten siihen löytyy varoja, kun tiedetään, että sopimukset ovat aika arvokkaita ja pandan hoitaminenkin on melko kallista, sanoo Luukkonen.

Luukkonen näkee Suomen pandahankkeen ensisijaisesti kaupallisena eikä näe sille pandojen suojelun kannalta tarvetta.

– Pandan kohtalonkysymykset ratkaistaan Kiinassa, jossa suurin ongelma on valtava väestönkasvu ja viljelysten leviäminen.

Mutta Kiinan tarhoissa lisääntyvien pandojen auttamiseksi Luukkonen näkee ulkomaille lainaamisen perusteltuna.

– Vaikka Kiina on iso ja rikas valtio, valitettavasti rahaa pandojen tarhaolosuhteisiin ei välttämättä kuitenkaan löydy riittävästi. Siinä mielessä on perusteltua olettaa, että Suomesta tai muualta maailmalla voi löytyä pandoille parempia tarhaolosuhteita.

– Jos pandoja Suomeen tuodaan, uskon että Ähtärissä on sitä varten viimeisen päälle tehdyt selvitykset ja olosuhteet sekä riittävästi asiantuntemusta.

Isopanda

– Aikuinen yksilö painaa 100–150 kiloa ja voi kasvaa 150 senttimetriä pitkäksi.

– Panda elää luonnossa keskimäärin 14–20 vuotiaaksi, tarhattuina jopa yli 30-vuotiaaksi.

– Suurin uhka pandalle on elinympäristön katoaminen. Sitä ennen eläin on selvinnyt 3 miljoonaa vuotta.

– Elävät yksinäisinä ja kohtaavat harvoin muita pandoja muuten kuin parittelun aikana. Viestivät toisilleen äänin ja hajuin.

– Toisin kuin muut karhut, panda ei nuku talviunta, sillä laji pystyy siirtymään vuodenkierron mukaan bambualueelta toiselle.

– Panda syö 99% pelkästään bambua. Muinaiset pandat olivat sekasyöjiä muiden karhujen tapaan. Pandoilla on sekaravintoa käyttävän karhun ruuansulatuselimistö, mutta se pystyy kuitenkin hyödyntämään lähes puhdasta bamburavintoa mekanismilla, joka on edelleen tieteellisen tutkimuksen kohteena. Lisäksi bambun käsittelyä helpottavat valepeukalot, massiiviset leukalihakset ja järsimiseen sopivat hampaat.

– Aikuinen panda syö päivittäin 12–38 kiloa bambua ja käyttää siihen jopa 14 tuntia vuorokaudestaan.

– Naaras on hedelmällinen vain muutaman päivän vuodessa keväisin, jolloin se parittelee mahdollisesti useamman uroksen kanssa. Pentuja syntyy 1–2, joista vain toinen selviää. Karvaton ja sokea poikanen painaa syntyessään noin 140 g, joka on 1/900 emon painosta. Myytti huonosti lisääntyvistä pandoista johtuu huonosti tunnetusta lisääntymisbiologiasta.

– Pentu on riippuvainen emostaan vuoden ajan, mutta seuraa sitä 1,5–2,5 vuoden ikäiseksi. Isä ei osallistu kasvatukseen.

Lähteet: Chengdun, pandojen lisääntymisen tutkimuskeskus, WWF

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.