Tiedustelulain yksityiskohdat ratkaisevat opposition kannan perustuslain muuttamiseen

Hallituspuolueiden lisäksi ex-sisäministeri Päivi Räsänen (kd.) on eduskunnassa vedonnut tiedustelulain puolesta.

Tiedustelulainsäädäntöön liittyvä perustuslain muuttaminen voi onnistua nopeutetussa aikataulussa, jos puolueet pääsevät sopuun esimerkiksi tiedustelun valvonnasta sekä tiedustelun kohdentamisesta ja perusteluista. Siviili- ja sotilastiedustelulakia valmistelleet työryhmät julkaisevat työnsä tulokset ensi viikon keskiviikkona.

Hallituspuolueiden lisäksi ex-sisäministeri Päivi Räsänen (kd.) on eduskunnassa vedonnut tiedustelulain puolesta. Hallitus on toistuvasti vedonnut oppositioon, jotta tiedustelulainsäädäntöön liittyvä perustuslain muuttaminen onnistuisi nopeutetussa aikataulussa.

Muista oppositiopuolueista SDP:llä on 35, vihreillä 15, vasemmistoliitolla 12 ja RKP:llä yhdeksän kansanedustajaa. Perustuslain nopeutettu käsittely vaatisi viiden kuudesosan eli 166 edustajan tuen, joten hallitus ja viiden edustajan kristillisdemokraatit tarvitsevat vähintään SDP:n ja jonkin muun oppositiopuolueen tuen.

– Tiedustelulainsäädännön läpivienti syyskaudella on mielestäni isänmaan turvallisuuden kannalta välttämätöntä, sanoi kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo tiistaina.

Myös pääministeri Juha Sipilä (kesk.) ja sisäministeri Paula Risikko (kok.) ovat vedonneet peruslain nopeutetun muuttamisen puolesta. Kansanedustaja Tapani Töllin (kesk.) vetämässä parlamentaarisessa seurantaryhmässä ei STT:n tietojen mukaan ole juuri käsitelty perustuslain nopeutettua muuttamista. Seurantaryhmä jatkaa työtään ensi viikon jälkeenkin.

– Pitkälti (Töllin) työryhmän lopputulemasta riippuu, että onko mahdollista mennä kiireellisessä järjestyksessä, Orpo sanoi.

Asiaa esitelty eduskuntaryhmissä

Siviili- ja sotilastiedustelulakia valmistelleiden työryhmien edustajat kävivät viime viikolla eduskuntaryhmissä esittelemässä asiaa. Työryhmien ehdotukset tuskin menevät sellaisenaan epäilevistä oppositioryhmistä läpi.

Oppositiopuolueista arvioidaan, että tiedustelun valvonta kuuluu helpoimpiin ratkaistaviin kysymyksiin. Parlamentaarisen valvonnan ja yhteisen riippumattoman valvontaelimen tarpeesta ei juuri ole erimielisyyttä, mutta niiden rooleista keskustellaan.

Epäileville oppositiopuolueille pitää pystyä perustelemaan, että laissa pystytään rajaamaan riittävän tarkasti se viestinnän osa, johon tiedustelua kohdennetaan. Raja pitää oppositiopuolueiden mukaan vetää selkeästi kohdennetun valvonnan puolelle, jotta ei synny harmaata vyöhykettä, jossa tiedustelua voidaan hivuttaa massavalvonnan suuntaan.

Hallitus vedonnut toistuvasti tiedustelulain puolesta

– Tiedustelulainsäädännön läpivienti syyskaudella on mielestäni isänmaan turvallisuuden kannalta välttämätöntä. (Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo tiistaina)

– Me olemme sitä mieltä, että Suomi tarvitsee uuden tiedustelulain, jossa tiedustelijalle määrätään myös valvoja. (Vihreiden puheenjohtaja Ville Niinistö tiistaina)

– On äärimmäisen poikkeuksellista muuttaa perustuslakia kiireellisenä viiden kuudesosan enemmistöllä. Me haluamme pääministeriltä ja hallitukselta nyt selkeät selvitykset siitä, että miksi tämän pitäisi olla kiireellistä, ennen kuin sitä voidaan harkita. (Niinistö)

– Toivottavasti muutos hyväksytään nopeutetusti. (Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) sunnuntaina)

– Tällä hetkellä Suomessa on mahdollisuus tiedustella ja saada tietoa, jos on kysymys rikoksesta tai sen suunnittelusta, mutta nyt meidän pitää saada paljon aikaisemmin tietoa, esimerkiksi jos jostain on uhkaa kansakunnalle. (Sisäministeri Paula Risikko (kok.) 1. maaliskuuta)