Tiedustelussa Suomi ollut muiden varassa - vaihtokauppoja ei ole ollut tarjota

Näkökulma: Vakavimmat uhkat ovat kansainvälisiä ja siirtyneet tietoverkkoihin.

Tiedustelupalveluiden yhteistoiminta perustuu tietojen vaihtoon, mutta siinä Suomi on ollut pitkälti saamapuolella. Suomella ei ole tiedusteluun valtuuttavaa lainsäädäntöä, joten mahdollisuudet tietojen vaihtokauppaan ovat olleet heikot.

Uudella tiedustelulailla Suomi haluaa suojautua terrorismilta ja vakoilulta. Suomenkin turvallisuusympäristö on kansainvälistynyt ja uhat kulkevat tietoverkkoja pitkin. Verkkotiedustelu ei toki yksinään tarjoa suojaa terrorismia vastaan, kuten nähtiin Tukholmassa ja Pietarissa muutama viikko sitten.

Suurena apuna se voi kuitenkin olla, muistuttaa puolustusministeri Jussi Niinistö (ps.). Ruotsissa on Niinistön mukaan juuri tiedustelun ansiosta pystytty myös estämään joitakin iskuja.

Työryhmien lakiluonnokset lähtevät nyt lausuntokierrokselle. Tavoitteena on saada esitykset eduskunnan käsiteltäviksi tulevalla syysistuntokaudella.

Vastapainoksi valvontaa

Viranomaiset tietävät kyllä, miten mittavasti nyt ehdotettu tiedustelulainsäändäntö kaventaa yksityisyyden suojaa. Laajat tiedusteluvaltuudet edellyttävätkin vastapainokseen vahvaa valvontaa. Tästä muistuttivat myös oppositiopuolueet heti tuoreeltaan.

Valtuuksien käyttöönotto on kytketty tuomioistuimen kontrolliin. Lisäksi perustetaan erityinen tiedusteluvaltuutetun virka laillisuusvalvontaa varten. Erikseen on valmisteltavana parlamentaarinen valvonta, jossa eduskuntaan tulee tiedusteluvaliokunta. Lupa verkossa tehtävään tiedusteluun haetaan Helsingin käräjäoikeudesta siihen erikoistuneilta henkilöiltä.

Laki antaisi Suojelupoliisille mahdollisuuden seurata Suomesta lähtevää ja Suomeen tulevaa liikennettä. Koko lain valmistelun ajan on puhuttu Matti Meikäläisen sähköposteista, mutta massavalvontaa laki ei mahdollistaisi. Seuranta olisi aina kohdennettua.

Periaatteessa Matti Meikäläisen sähköpostit eivät kiinnosta ketään, mutta kyllä nekin luetaan, jos sattuvat osumaan viranomaisten hakuehtojen piiriin. Tällaisessa tapauksessa tieto hävitetään tarpeettomana, lainsäädäntöjohtaja Hanna Nordström puolustusministeriöstä muistuttaa. Epämiellyttävältä kuitenkin tuntuu, ettei itseensä kohdistuneesta tiedustelusta välttämättä saa mitään tietoa.

Moni ihmettelee, miksi lakeja kiirehditään juuri nyt. Työryhmän vastaus on, että miksi vasta nyt. Suomi on ollut tiedustelussa muita maita jäljessä jo vuosia. Ulkoministeriön vakoilusta muutamia vuosia sitten kertoivat meille ruotsalaiset – joiden tiedustelu muuten on huippuluokkaa.

Idän ja lännen välissä

Myös Puolustusvoimille tulisi uuden sotilastiedustelulain myötä uusia valtuuksia. Sotilastiedustelu antaisi hyvät mahdollisuudet päästä käsiksi Venäjältä tulevaan tietoliikenteeseen, sillä Suomi on solmukohdassa, josta on hyvät tietoliikenneyhteydet sekä Venäjälle että Viroon, Ruotsiin ja Saksaan.

Puolustusvoimien tiedustelupäällikkö Harri Ohra-aho sanoo Suomen aseman idän ja lännen välissä olevan merkittävä, sillä läpi kulkee paljon tietoliikennettä, joka voi olla kansallisen turvallisuuden kannalta tärkeää.

Perustuslakiin muutoksia

Kiistanalainen tiedustelulaki kuitenkin on, sillä se vaatii muutoksia perustuslakiin. Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) toivoi jo ennen pääsiäistä, että lait lyötäisiin nopeasti pakettiin – siis jo ennen kuin työryhmien mietintöjä oli edes luovutettu.

Toive nopeutetusta menettelystä vaatisi kuitenkin sen, että asia julistettaisiin kiireelliseksi eduskunnassa viiden kuudesosan enemmistöllä. Asiasta päätettäisiin sen jälkeen kahden kolmasosan enemmistöllä. Tavalliseen tapaan tehty perustuslain muutos hyväksyttäisiin nyt yksinkertaisella enemmistöllä ja jätettäisiin odottamaan sitä, että seuraava eduskunta hyväksyy sen kahden kolmasosan enemmistöllä.

Pääministerin toive ei ollut kovin viisaasti ajoitettu, sillä se herätti närää kansanedustajissa. Pitää päästä ymmärrykseen sisällöstä ennen kuin voi aikatauluista päättää.

Pahinta on, jos tämä jämähtää juupas-eipäs-keskusteluun, sisäministeri Paula Risikko (kok.) sanoo. Myös parlamentaarisen seurantaryhmän puheenjohtaja Tapani Tölli (kesk.) toivoo, ettei valmistelusta tulisi hallitus–oppositio-asetelmaa.

Sellainen siitä uhkaa kuitenkin tulla. Ei välttämättä siksi, etteikö lain välttämättömyydestä oltaisi samaa mieltä, vaan siksi, että kaikki eivät ole valmiita nopeutettuun aikatauluun ainakaan hätistelemällä. Kiireestä huolimatta lakien sisältöön pitää saada perehtyä riittävästi.

Kirjoittaja on Uutissuomalaisen toimittaja.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Tiedustelulainsäädännöllä halutaan suojata Suomea vakavilta uhilta