Tiesitkö tämän tietoturvasta? Omalla käyttäytymisellä jatkuvasti vähemmän merkitystä

Moni tavallinen tietokoneiden käyttäjä ajattelee yhä, että on turvassa, kunhan pysyy poissa hämäriltä sivuilta, ei availe tuntemattomien sähköpostien liitetiedostoja tai klikkaa epämääräisiä linkkejä sosiaalisessa mediassa. Väärin.

– Omalla verkkokäyttäytymisellä on toki merkitystä, mutta vähenevässä määrin, tietoturva-asiantuntija Harri Ruusinen tietoturvayhtiö F-Securesta sanoo.

Tietokone tai mobiililaite voi esimerkiksi saastua sinänsä turvalliselta verkkosivustolta, jos sinne tuotetaan sisältöä useilta palvelimilta tai rikollinen voi vaikkapa kontrolloida harmittomalta näyttävää langatonta verkkoa.

Nykyaikainen tietoturva toimiikin enemmän reaaliaikaisena havainnointina kuin perinteisenä virusten skannauksena.

F-Securen luvut ovat silmiäavaavia: pelkästään heidän laboratorionsa löytää noin 7 500 mobiilihaittasovellusta päivässä, ja mobiilipuolella arvioidaankin olevan jo seitsemän miljoonaa haittaohjelmaa. Tietokoneiden haittaohjelmien määrä kasvoi pelkästään 2013–2014 yli 70 prosenttia.

Pitääkö työkone suojata kotia paremmin?

Isojen lukujen edessä ei kannata kuitenkaan masentua. Tärkeintä on pitää ohjelmisto- ja käyttöjärjestelmäpäivitykset ajan tasalla ja tietoturvaohjelmistot kunnossa.

– Tottakai aina kannattaa silti miettiä, mitä klikkaa tai mihin antaa omia tietojaan. Vaikka olisi kuinka kiire, aina on pari sekuntia aikaa miettiä, kannattaako klikata, Ruusinen sanoo.

Ongelmat myös leviävät nopeammin, kun laitteet ovat entistä enemmän yhteyksissä toisiinsa. Kuvitelma siitä, että työpaikan laitteiden suojaus on kotilaitteita tärkeämpää, voi olla petollinen.

– Mekin tiedämme useita tapauksia, joissa työpaikan koneet saastuneet pahoin kotikoneiden kautta. Jos kaikki yrityksen tiedot onkin yhtäkkiä salakirjoitettu, voi olla aika suuri kiusaus maksaa joku tonni siitä, että saa tiedot taas heti käyttöönsä. Yrityksillä ei ole välttämättä aikaa odottaa päivää tai viikkoa koneen puhdistusta, Ruusinen havainnollistaa.

Kuluttajien ja yritysten uhkat peilaavat siis toisiaan.

Ovatko rikolliset aina edellä?

Verkkorikollisuus ja sen torjunta ovat kilpailua, jossa rikollisten ajatellaan usein olevan aina askeleen edellä. Pitääkö tämä paikkaansa?

– Kyllä se on kilpajuoksua, jossa pitää uskoa, että hyvä voittaa pahan. Eli ei voi sanoa, että rikolliset olisivat aina edellä, Ruusinen muotoilee.

Entä käyttävätkö tietoturvayhtiöt rikollisten tietoja hyväkseen?

– Tätä kysytään meiltä usein ja vastaus on selvä: sellainen henkilö, joka on tuomittu rikoksesta, ei voi olla ainakaan meillä F-Securessa töissä.

Juttua korjattu 5.11.: Laboratorio löytää noin 7 500 moobiilihaittasovellusta päivässä, ja yli 70 % kasvoi tietokoneiden haittaohjelmien määrä.

Uusimmat

Kotimaa

Ilmavoimamuseon pienet vieraat saivat uuden menopelin – "Muunnettiin staattisen hauskanpidonpuolustuksen tehtäviin"

"Enkä itse näe suurta eroa Israelin valtion ja Isisin välillä"  –  kansanedustajaksi valittu al-Taee pyytää anteeksi kirjoituksiaan

Neljä autoa peräänajokolarissa Nelostiellä Viitasaaren keskustan kohdalla – pohjoiseen menevä ajokaista suljettiin onnettomuuden vuoksi

Muuramen kunta yrittää herättää Riihivuoren laskettelukeskuksen henkiin: aloitti rinneyrittäjän etsinnän

Mies raiskasi 14-vuotiaan toistuvasti, tuomittiin viideksi vuodeksi vankeuteen

Täydennystä viinitarjoiluun voi hakea vielä lauantaina – katso pääsiäisen muistilista aukioloista ja joukkoliikenteen aikatauluista

Karstulan kunnanjohtajakandidaattien joukossa on mediakohun pyörteisiin joutunut ex-kansanedustaja ja entisiä kunnanjohtajia – katso kaikkien 17 hakijan nimet

Pellit kolisivat peräänajossa Jyväskylän Rantaväylällä – autot selvisivät pienin vaurioin

Kevään lämpöennätys rikki: Kemiönsaaressa kuroteltiin kohti 20 asteen rajaa

Useita kansanedustajia on ehdolla EU-vaaleissa – moni heistä ei tiedä, lähtisikö Brysseliin oikeasti

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.