Tämä rakenneuudistus hiertää eduskunnassa: "Kestämätöntä"

Maanantaina ratkeaa, toteutuuko toisen asteen koulutuksen rakenneuudistus lainkaan tällä vaalikaudella.

Eduskunnan sivistysvaliokunta käsitteli uudistukseen liittyviä lakiesityksiä perjantaina myrskyisästi, sillä keskustan, perussuomalaisten, vasemmiston ja vihreiden edustajat marssivat ulos valiokunnan kokouksesta.

– Toisen asteen koulutusuudistus raukeaa tältä vaalikaudelta, ellei päätöksiä synny sivistysvaliokunnassa ennen kello 12 alkavaa eduskunnan täysistuntoa, sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Raija Vahasalo (kok.) totesi perjantaina.

Valiokunta käsitteli perjantaina hallituksen lakiesityksiä toisen asteen koulutuksen järjestämisluvista sekä toisen asteen koulutuksen rahoitusuudistuksesta. Sivistysvaliokunta yrittää saada maanantaina paketoitua hallituksen esityksen, jonka mukaan kaikkien toisen asteen koulutuksen järjestäjien pitää hakea uutta toimilupaa.

 

Hallituksen esitys kuuluu toisen asteen koulutuksen 260 miljoonan euron leikkauspakettiin, jota oppositio on vastustanut. Vahasalon mukaan sivistysvaliokunnassa 260 miljoonan euron leikkauspaketti hyväksyttiin äänestyksen jälkeen. Lopullisesti paketista päätetään eduskunnan isossa salissa.

– Taloustilanne on nyt niin vaikea, että kaikkien pitää säästää, Vahasalo totesi.

260 miljoonasta eurosta rahoitusjärjestelmän uudistaminen toisi 191 miljoonan euron säästöt ja järjestämislupien myöntöperusteiden muuttaminen noin 70 miljoonan säästöt.

Vahasalon mielestä jo nykyinen laki määrittelee tarpeeksi selkeästi kriteerit, joiden turvin lukio- tai ammatillista koulutusta voidaan järjestää.

– Hallituksen esittämää uudistusta ei välttämättä tarvita. Se johtaisi valtavaan luparumbaan, sillä maassamme on yli 400 koulutuksen järjestäjää.

Vahasalon mukaan hallituksen esitys käytännössä tarkoittaisi, että kaikilta toisen asteen koulutuksen järjestäjiltä otettaisiin järjestämislupa pois ja uusien kriteerien perusteella jotkut saisivat luvan takaisin, toiset eivät.

– Tässä opetusministerillä olisi iso harkintavalta, ja juuri tähän perustuslakivaliokuntakin on kiinnittänyt huomiota, Vahasalo sanoi.

Jos lait tulevat voimaan, nykyisten järjestämislupien voimassaolo päättyisi vuoden 2016 lopussa.

Perustuslakivaliokunnalla ongelma

Perustuslakivaliokunta on pitänyt ongelmana, että lakiesitys nykymuodossaan jättää opetus- ja kulttuuriministeriölle mahdollisuuden olla myöntämättä koulutuksen järjestämislupaa hakijalle, vaikka kaikki säädetyt luvan saamisen kriteerit täyttyisivät.

Perustuslakivaliokunta onkin esittänyt, että järjestämislakiin pitäisi lisätä selkeä kohta, jossa opetus- ja kulttuuriministeriö velvoitettaisiin huomioimaan järjestämislupia myöntäessään koulutuksen järjestäjäverkon kattavuus ja koulutuksen riittävä saatavuus.

– Lupaharkinta ei saa vaarantaa esimerkiksi koulutuksen alueellista saatavuutta tai nuorten riittävää mahdollisuutta peruskoulun jälkeiseen koulutukseen, perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Johannes Koskinen (sd.) sanoi.

"Kestämätöntä lainvalmistelua"

Eduskunnan täysistuntokausi päättyy 14. maaliskuuta, joten lakien valmistumiselle on aikaa enää alle viikko. Lakien hyväksyminen vaatii käsittelyn kahdessa eri eduskunnan täysistunnossa. Opposition mielestä aikataulu on liian kireä.

– Mitään mietintöluonnosta ei ole olemassa. Kun on kyse tämän kokoluokan asioista, tämä on kestämätöntä lainvalmistelua suomalaisen koulutuskentän kannalta, keskustan Tuomo Puumala sanoi.

Perustuslakivaliokuntakin on halunnut esitykseen muutoksia. Se on huomauttanut, että koulutuksen järjestämistä koskevan lakiesityksen perusteluissa ei kerrota, kuinka merkittävästi koulutuksen järjestäjien määrää aiotaan vähentää.

Valiokunnan mukaan tämä heikentää mahdollisuuksia arvioida, miten esimerkiksi koulutuksen alueellinen saatavuus ja vähävaraisten opiskelumahdollisuudet jatkossa toteutuvat.