Touko Aallon sairausloma kestää lokakuun puoliväliin asti – töihin paluu voi venyä kuukausilla

Vihreiden puheenjohtajalle Touko Aallolle myönnetty sairausloma kestää 14. lokakuuta saakka. Asia vahvistettiin eduskunnasta Keskisuomalaiselle maanantaina. Aalto ei itse ole kommentoinut sairauslomansa pituutta.

Jäädessään sairauslomalle 13. syyskuuta Aalto kertoi ilmoittavansa paluustaan töihin ”myöhemmin”. Vihreät täsmensi lausumaa siten, että Aallon ilmoitus on odotettavissa syysistuntokaudella, joka päättyy jouluun.

– Jaksamiseni rajat ovat tulleet vastaan. Kukaan meistä ei veny loputtomiin, vaikka kuinka yrittäisi, Aalto kirjoitti Facebookissa jäätyään sairauslomalle.

Se, palaako Aalto eduskuntaan lokakuun puolessa välissä, on epävarmaa. Aallon sairausloma johtuu uupumuksesta. Siitä toipuminen on yksilöllistä ja voi kestää useita kuukausia. Esimerkiksi vihreiden kansanedustaja Jani Toivola oli masennuksen takia sairauslomalla joulukuusta 2016 kesään 2017.

Psyykkiset syyt, kuten masennus ja uupumus, ovat vuosittain kärkipaikoilla kansanedustajien sairauspoissaolojen tilastossa yhdessä hengityselinsairauksien sekä tuki- ja liikuntaelinsairauksien kanssa. Tämä on linjassa valtakunnalliseen trendiin.

Eduskunnan vastaava työterveyslääkäri Anita Pienimäki sanoo, että esimerkiksi uupumuksesta kärsivän toipuminen työkuntoiseksi voi kestää useita kuukausia.

– Uupumuksesta kuten muustakin sairaudesta toipuminen on yksilöllistä. Karkeasti voi arvioida, että uupumus vaatii keskimäärin 1–2 kuukauden toipilasajan.

Psyykkisistä syistä johtuvalla sairauslomalla on Pienimäen mukaan erityisen tärkeää ottaa kunnon etäisyys kuormittaviin tekijöihin. Nukkumista voi edistää lääkkeettömien hoitokeinojen ohella myös lääkkeillä, joilla voi myös helpottaa ahdistusta. Olennaisia ovat myös tukikeskustelut terveydenhuollon ammattilaisten kanssa.

Pienimäen mukaan uupuneen työntekijän – oli hän sitten kansanedustaja tai mattimeikäläinen – töihin paluussa olisi syytä tarkkaan miettiä, voitaisiinko työn vastuita ja toimenkuvia tarvittaessa muuttaa, jotta uupumukseen johtaneet oireet eivät palaisi.

Kansanedustajille kertyy vuosittain noin 600 sairauspoissaolopäivää. Määrä on pysynyt suhteellisen samana viime vuosina. Kansanedustajat ovat tänä vuonna sairastaneet eniten alkuvuodesta influenssaa sekä sitkeää kuumeiluinfektiota. Palkkiot ja kulukorvaukset maksetaan sairausajalta normaalisti.

Aallolle tsemppi-terveisiä lähettää kollega Teuvo Hakkarainen (ps.). Hakkarainen oli itse usean kuukauden sairauslomalla viime talvena ja keväänä sen jälkeen, kun hän oli joulukuussa humalassa ollessaan pahoinpidellyt ja ahdistellut kansanedustaja Veera Ruohoa (kok.) eduskunnassa.

– Huilaa Touko kunnolla, kunnes olet taas iskussa ja valmis palaamaan töihin. Eikun eteenpäin! Hakkarainen kannustaa kollegaansa.

Olitko itse keväällä masentunut tai uupunut, kun olit niin pitkään sairauslomalla?

– En osaa sanoa. Mieleni oli kyllä virkeä, mutta koin silti, etten voi tehdä töitä eduskunnassa. Teki mieli jättäytyä kokonaan pois, mutta se ei olisikaan ollut helppoa.

Hakkarainen koki, ettei hänestä olisi ollut viime talvena eduskunnassa mitään hyötyä Ruoholle aiheuttamansa tilanteen takia.

– Jos olisin ollut normaalisti töissä, olisi se ollut sama kuin kantaisi vettä kahden avannon välillä: yhtä tyhjän kanssa. Toimittajia kun on koko ajan ympärillä eduskunnassa, niin kauheita otsikoita olisi vaan tehty, jos olisin siellä ollut, Hakkarainen sanoo.

Hän kertoo toipuneensa työkuntoon moottorikelkkailemalla ja olemalla itsekseen.

– Mietiskelin ja puuhastelin. Jatkosta selviän, kun pidän viinapullon korkin kiinni. Onneksi ei tee edes mieli, Hakkarainen sanoo.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen verkko joka päivä 15 eur. / 3 kk kestotilauksena

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .