Tuhansien hylättyjen mökkien maa?

Vapaa-ajan asuminen: Harmaantuvat mökkeilijät viettävät pitkiä kesiään vaatimattomissa kesäasunnoissa.

Kesämökkeilijät Suomessa harmaantuvat. Tilastokeskuksen erikoistutkijan, sosiologian dosentti Juha Nurmelan mukaan parissakymmenessä vuodessa merkittävin muutos vapaa-ajan asuntoa käyttävien kotitalouksien joukossa on vanhustalouksien osuuden kasvu. Tilastoissa vanhustalouksiksi luokitellaan yli 65-vuotiaiden taloudet.

Nurmela kirjoittaa aiheesta Tilastokeskuksen tuoreimmassa Tieto & Trendit-lehdessä.

Vuonna 1998 viidennes vapaa-ajan asuntoja käyttävistä kotitalouksista oli vanhustalouksia, mutta vuonna 2012 osuus oli kasvanut jo 31 prosenttiin. Seuraavaksi suurimmat mökkien käyttäjäryhmät ovat lapsettomat pariskunnat ja kahden huoltajan lapsiperheet.

Suomessa joka neljännellä kotitaloudella on käytössään joko omassa - tai yhteisomistuksessa vapaa-ajanasunto.

Yli 65-vuotiaiden mökit ovat kulutustutkimuksen mukaan myös kaikkein vaatimattomia, sillä vanhustalouksien käyttämissä mökeissä on eniten vain kesäasumiseen sopivia mökkejä. Ympärivuotiseen asumiseen sopivia vapaa-ajan asuntoja on eniten lapsettomilla pariskunnilla ja kahden huoltajan lapsiperheillä.

Vaikka vanhimpien mökkeilijöiden mökit ovat vaatimattomimpia, tänä vuonna julkistetun Mökkibarometrin mukaan yli 65-vuotiaat viettävät eniten aikaa kesämökeillä, 87 vuorokautta vuodessa. Työikäisten, alle 50-vuotiaiden kesämökin omistajien keskimääräinen mökin käyttöaste on 62 vuorokautta ja 50–65-vuotiaiden 75 vuorokautta.

Kun ikääntyneet mökkeilijät eivät enää kykene rannoille vaatimattomille mökeilleen, tuleeko tuhansien järvien Suomesta myös tuhansien hylättyjen ja huonokuntoisten mökkien maa?

– Sitäpä me emme tarkalleen tiedä, vastaa neuvotteleva virkamies Jorma Leppänen maa- ja metsätalousministeriöstä.

Saadakseen vastauksen mökkeilyn tulevaisuuteen liittyviin kysymyksiin Saaristoasian neuvottelukunta on käynnistämässä laajan kyselytutkimuksen, jossa kartoitetaan nuorten aikuisten näkemyksiä mökkeilyyn. Nuoret aikuiset mökkeilijöinä 2030 -tutkimuksessa kartoitetaan myös mökkien omistajien näkemyksiä mökkiensä tulevaisuudesta. Tutkimus valmistuu helmikuun loppuun mennessä.

Kesämökkeilystä ja sen kehitysnäkymistä tarvitaan tietoa, sillä mökkeilyn taloudelliset vaikutukset ovat merkittävät. Mökkibarometrin mukaan kesämökkeily työllisti vuonna 2014 noin 60 000 ihmistä ja rahaa mökkeilyn ympärillä liikkui 6,2 miljardia euroa.

Mökkeilyn tulevaisuuteen vaikuttavat monet erilaiset trendit.

– Yksi trendi on vapaa-ajan asuntojen omistaminen ulkomailla. Suomi-seuran epävirallisen arvion mukaan 100 000 suomalaista lomailee ulkomailla omistamissaan vapaa-ajan asunnoissa, kertoo Leppänen.

Toinen trendi on ulkomaalaisten mökkeily Suomessa, jonka arvioidaan lisääntyvän.

Kysymysmerkki on nuorten suhtautuminen mökkeilyyn. Mökkiseutu ei nuorille ole enää entinen kotiseutu kuten vanhemmille, eivätkä nuoret välttämättä halua mökeille työleireilemään. Toisaalta tutkimusten mukaan nuoret myös arvostavat mökkeilyä.

Leppäsen mukaan mökkeilyä muuttavat myös etätyöskentelyn mahdollisuus, asumisen ja elinkeinoelämän keskittyminen sekä talouden kehittyminen.

– Myönteinen talouskehitys edesauttaa mökkeilyä. Kuitenkin jos vakituisten asuntojen hinnat kaupunkiseuduilla jatkavat nousuaan, vapaa-ajan asuntoon ei välttämättä olekaan varaa.

Mökkeilyyn vaikuttaa myös kymmenien tuhansien mummonmökkien siirtyminen vapaa-ajan asunnoiksi jo lähitulevaisuudessa.

– Maaseudun kehitykselle on tärkeää, että mökit siirtyvät joustavasti uusille sukupolville, Leppänen korostaa.