Tuliko kantakaupunkien hiipumiselle stoppi?

Viime vuonna tyhjien tilojen lukumäärään vaikutti myös Anttilan konkurssi.

Tyhjät liiketilat voivat kieliä kaupungin ydinkeskustan hiipumisesta, kun kivijalkakaupat joutuvat kilpasille peltomarkettien kanssa. Turku on esimerkki kaupungista, jossa tyhjiin tiloihin on saatu uusia tulijoita.

Elävät kaupunkikeskustat -yhdistys on seurannut 25 kaupunkikeskustan tyhjiä liiketiloja ja elinvoimaisuutta. Vertailussa pärjäsivät hyvin Tampere ja Mikkeli, joiden keskustoissa tyhjiä tiloja on vain kuutisen prosenttia. Turku hönkii perässä, sillä siellä tyhjät tilat vähenivät vuoden aikana yli viidenneksellä kahdeksaan prosenttiin.

– Olemme tehneet monenlaisia asioita keskustan elävöittämiseksi, summaa Turun kaupunkikehitysjohtaja Pekka Sundman.

Eräs keino on vetovoimaisten tapahtumien järjestäminen keskustaan. Tavoitteena on kehittää ydinkeskustaa kaupunkilaisten olohuoneeksi. Sundmanin mukaan keskustaan tarvitaan kuitenkin myös uutta toimistotilaa, koska työntekijät tuovat esimerkiksi ravintoloihin asiakasvirtaa.

Kiistellyn maanalaisen Toriparkin toivotaan vapauttavan Kauppatorin seutua kävelykeskustalle. Muitakin suunnitelmia on, kuten historiamuseon perustaminen ja jokilaivaliikenteen lisääminen.

Sundman kuitenkin korostaa, että kaupunkikehitykseen kytkeytyy alueen laajempi myönteinen rakennemuutos. Uskoa tuovat esimerkiksi meri-, lääke- ja teknologiateollisuuden nousu sekä rakentamisbuumi.

Suurista kaupungeista eniten tyhjiä liiketiloja on Hämeenlinnassa, Lappeenrannassa, Kouvolassa, Lahdessa ja Porissa. Pienemmistä kaupungeista niitä on eniten Savonlinnassa, Salossa ja Tornio-Haaparannassa.

Elinvoima monella kasvussa

Turun ohella myös monessa muussa kaupungissa on saatu täytettyä tyhjiä liiketiloja. Tyhjät tilat vähentyivät viime vuodesta keskimäärin prosenttiyksikön verran. Niiden osuus on kuitenkin yhä melko korkea, reilut 11 prosenttia.

– Tavoite on alle kymmenen prosenttia, kertoo selvityksen tehnyt keskusta-asiantuntija Martti Wilhelms.

Elinvoiman muutosta vuoden aikana mitattiin 14 kaupungista. Niistä yhdeksässä ydinkeskusta on saanut lisää elinvoimaisuutta ja viidessä vähentynyt. Mittauksessa otetaan huomioon tyhjät liiketilat sekä lauantaina auki olevat liikkeet ja ravintolat. Lukua suhteutetaan väestömäärään.

Keskustojen elinvoimaa on syönyt kaupan karkaaminen keskustojen ulkopuolelle. Tuuli on nyt saattanut kääntyä, sillä Wilhelmsin tietojen mukaan uusia kauppakeskuksia ollaan perustamassa keskustoihin ja niiden liepeille ainakin Vaasassa, Oulussa ja Tampereella.

Vapaista aukioloista etua vai haittaa?

Entä mitä vaikutuksia kauppojen aukioloaikojen vapauttamisella on ollut keskustojen elinvoimalle? Asia ei ole yksiselitteinen. Wilhelmsin arvion mukaan vapauttaminen voi olla kilpailuetu muille kuin kivijalkakaupoille.

Ainakin pienet ruokakaupat ovat kärsineet niin keskustoissa kuin muuallakin. Viime vuonna ne menettivät myyntiään lähes 7 prosenttia, kun isot supermarketit kasvattivat myyntiä yli 5 prosenttia.

Päivittäistavarakauppa ry:n toimitusjohtaja Kari Luoto kuitenkin muistuttaa, että nyt myös keskustakaupat voivat itse päättää aukiolostaan. Ne voivat tarkkailla asiakasvirtoja ja pitää ovensa auki, kun siitä on eniten hyötyä.

– Suurempien ruokakauppojen määrää keskustoissa vähentää se, että niille ei ole tarjolla riittävän kokoisia liiketiloja, Luoto huomauttaa.

Fakta: Pietarsaari yllätti, Tampere porskuttaa vahvasti

  • Hämeenlinna: Tyhjiä liiketiloja melko paljon, vuokralaisiksi vaikka luovan talouden toimijoita?
  • Jyväskylä: Kävelykatu Pohjolan parhaimmistoa ja houkuttaa asiakasvirtoja. Syksyllä Seppälään avattava kauppakeskus haastaa ydinkeskustaa.
  • Kouvola: Remontissa peräti 20 liikehuoneistoa, joiden täyttymistä odotetaan.
  • Lappeenranta: Tyhjät liiketilat vähentyneet 19 kappaleella, suunta oikea. Venäläiset turistit palailemassa.
  • Oulu: Tilanne ei vielä vakiintunut voimakkaan rakentamisen jälkeen. Uutta liiketilaa on tullut, tyhjiä ja remontoitavia tiloja melko paljon.
  • Pietarsaari: Elinvoimaluku huippukorkea. Kuumia lauantaina auki olevia yrityksiä peräti 135. Erityinen palvelukulttuuri, jossa moni parturi-kampaamokin auki lauantaisin.
  • Tampere: Investointihalu kanavoituu keskustaan, esimerkkinä vuoden päästä avattava Ratinan kauppakeskus. Vahva ravintolamaailma.

Lähde: Elävät Kaupunkikeskusta ry / Martti Wilhelms, Salokorpi Oy

Jyväskylän keskustan elinvoima nousussa – tyhjät liiketilat vähenivät