Tunnelijunan meno-paluu Helsingistä Tallinnaan maksaisi 100 euroa, arvioi Peter Vesterbacka – tunnelihanke sai suunnittelurahaa dubailaiselta rakennusyhtiöltä

Liikemies Peter Vesterbackan luotsaama tunnelihanke Tallinnaan on saanut ensimmäisen ulkopuolisen rahoittajan. Rahoittajana toimii dubailainen rakennusyhtiö ARJ Holding LLC, joka on erikoistunut vesi-, energia- ja infrateknologiaan. Sopimuksen mukaan Finest Bay Area Development saa 100 miljoonan euron rahoituksen, joka käytetään tunnelin suunnitteluun ja lupa-asioihin.

Vesterbacka on arvioinut tunnelin kustannuksiksi 15 miljardia euroa, joten nyt luvattu rahoitusosuus on kokonaissummasta pieni. Vesterbackan mukaan näköpiirissä on kuitenkin kymmeniä rahoittajia, jotka tulevat joka puolelta maailmaa. Aiemmin on kerrottu, että Vesterbackan hankkeen rahoitus tulisi erityisesti Kiinasta, mutta nyt hän arvioi rahoitusta tulevan sekä Euroopasta että Aasiasta.

–  Olemme käyneet erittäin hyvässä hengessä keskusteluja, Vesterbacka sanoo.

Tähän mennessä tunneliprojektia on edistetty omarahoitteisesti. Vesterbacka arvoi, että omaa rahaa hankkeeseen on viimeisen kahden vuoden aikana palanut 2–3 miljoonaa euroa. Yhtiön arvion mukaan tunneli maksaa itsensä takaisin 17 vuodessa.

Lisäksi tunneli on jo Uudenmaan maakuntakaavaehdotuksessa, ja arvio tunnelin ympäristövaikutuksista jätetään ely-keskukselle tammikuussa. Vesirakennuslupahakemus on jätetty Virossa.

–  Ensimmäisen ulkopuolisen rahoittajan mukaantulo on merkittävä askel koko hankkeelle, Vesterbacka sanoi.

Yhdensuuntainen matka tunnelijunassa maksaa 50 euroa ja meno-paluu 100 euroa, ja lippuja myydään jo. Lippuja myyvällä verkkosivulla kerrotaan, että ensimmäinen juna tunnelia pitkin lähtee 24. joulukuuta vuonna 2024.

–  Tämä on suunnitelma eikä meillä ole syytä uskoa muuta, Vesterbacka sanoi.

Vesterbacka: On vain yksi projekti

Helsingin ja Tallinnan välisen tunnelin selvitystyötä on tehty sekä virkamiesvetoisesti että Vesterbackan johdolla. Virkamieshanke on FinEstLink, jossa mukana ovat Helsingin ja Tallinnan kaupungit, Uudenmaan ja Harjun maakunnat sekä Suomen ja Viron liikenneministeriöt. FinEst Bay Area Project on henkilöitynyt peliyhtiö Roviosta tunnettuun Vesterbackaan, ja se nojaa yksityiseen rahoitukseen.

Virkamiesten tunnelin kustannusarvio on 13,8–20 miljardia euroa. Vesterbacka aikoo rakentaa tunnelin 15 miljardilla eurolla.

Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner (kesk.) sanoi perjantaina, että Helsingin ja Tallinnan välillä on oltava vain yksi tunnelihanke.

–  Kun katsoo hanketta ja siihen vaadittavan infrastruktuurin kokoa, ei ole kilpailevia hankkeita. Projekteja voi olla vain yksi. Se, joka haluaa rakennuttaa tunnelin, tarvitsee joka tapauksessa valtion ja kaupungin tuen ja luvat, Berner sanoi tiedotustilaisuudessa perjantaina.

Maanantaina tiedotustilaisuudessa Vesterbacka oikoo tietoa kahdesta tunneliprojektista, mikä on hänen mukaansa mediassa pyörinyt väärinkäsitys. Hänen mukaansa yhteen tunneliin on suunnitteilla kaksi tunneliputkea muun muassa turvallisuuden takia.

–  On vain yksi projekti. Meillä on hyvä yhteistyö ministeriön kanssa, Vesterbacka sanoi.

Konsortioyhtiöön kuuluvan A-Insinöörien hankekehitysjohtaja Timo Saanio kertoo, että karkeasti on ajateltu, että toisessa putkessa kulkee henkilöliikenteen nopeat junat ja toinen putki on tarkoitettu hitaammalle tavaraliikenteelle. Tavaraliikenteelle tarkoitettu putki toimii samalla myös huolto- ja turvallisuustunnelina.

Tunneli voi kulkea myös Helsingin kautta

Vesterbackan hankkeessa liikenteen on määrä alkaa tunnelissa jo vuonna 2024. Virkamiesten tunnelin rakentaminen alkaisi vasta seuraavana vuonna. Vesterbackan suunnitelmassa tunnelin rakennustyöt alkavat vuoden 2020 alussa.

Tunnelissa kulkevat junat lyhentäisivät matka-ajan kaupunkien välillä noin puoleen tuntiin, Vesterbackan mukaan jopa 20 minuuttiin. Monesta pääkaupunkiseudun lähiöstä olisi ajallisesti pitempi matka Helsingin keskustaan kuin Tallinnasta tunnelijunilla.

FinEstLinkissä tunnelin linjaus kulkisi Tallinnasta Helsingin keskustaan ja Pasilan kautta edelleen Helsinki-Vantaan lentoasemalle. Vesterbackan suunnitelmissa tunnelin suuaukko on alkanut Espoon Keilaniemessä. Maanantain tiedotustilaisuudessa Vesterbacka kuitenkin kertoo, että Keilaniemi on vain yksi reittivaihtoehdoista.

–  Tutkimme myös Helsingin Rautatientorin, Pasilan ja Ilmalan aluetta. Katsotaan, mihin päädytään, Vesterbacka sanoo.

Kumpaankin suunnitelmaan kuuluu tekosaarten rakentaminen Helsingin ja Tallinnan edustoille.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.