Tunnetko nämä suomalaiset keksinnöt? – Abloy-lukon keksinyt mekaanikko myi keksintönsä patentin 100 markalla

Jyväskyläläinen tiedetoimittaja, mikrobiologi Mari Heikkilä, 45, listaa kirjassaan Alussa oli äitiyspakkaus noin 60 merkittävää suomalaista keksintöä. Mukana on paitsi teknisiä keksintöjä, myös laajempia yhteiskunnallisia innovaatioita.

Listasimme yhdeksän suomalaista keksintöä vuodesta 1918 vuoteen 2015.

 

 

 

1. Äitiyspakkaus

Valtio alkoi jakaa avustuksia vähävaraisille synnyttäjille vuonna 1938. Äitiysavustus kaikille synnyttäjille on annettu vuodesta 1949 lähtien.

Äitiysavustuksen taustalla oli tarve saada raskaana olevat naiset terveydenhuollon piiriin aikana. Äidit saivat avustuksen vain, jos kävivät neuvolassa. Näin heidät saatiin houkuteltua neuvolaan ja lapsikuolleisuus saatiin Suomessa vähentymään.

Nykyisin äitiysavustukseksi voi valita joko äitiyspakkauksen tai 170 euroa rahaa.

 

2. Abloy-lukko

Konttorikonemekaanikko Emil Henriksson keksi kiekkohaittasylinterin, joka on Abloy-lukkojen ydin.

 

Ensimmäiset tulivat myyntiin vuonna 1908. Vuonna 1918 aloitettiin lukkojen teollinen valmistus. Patentin myöntämisen jälkeen 1919 perustettiin uusi yritys, joka sittemmin muutettiin Abloy Oy:ksi.

 

– Henriksson myi patentin aikoinaan 100 markalla ymmärtämättömyyttään, eli hän ei keksinnöllään rikastunut, kertoo Mari Heikkilä.

 

 

3. Sykevälivaihtelun mittaus

Jyväskyläläisen Firstbeat Technologies Oy:n innovaatio.

– Keksintö pohjautuu Jyväskylän yliopiston liikuntatieteiden emeritusprofessori Heikki Ruskon tutkimustyöhön, ja on hyvä esimerkki siitä, miten keksinnöt vaativat usein yliopistojen ja yritysten yhteistyötä, kertoo Heikkilä.

Sykevälivaihtelua voidaan käyttää urheilijan kuormituksen ja palautuksen mittaamisessa. Ensimmäinen Firstbeatin sykeanalyysiin perustuva Suunnon laite tuli markkinoille vuonna 2004. Firstbeatin analysointimenetelmää käytetään ammattilaisjoukkueissa esimerkiksi jalkapallossa ja jääkiekossa.

 

4. Ksylitoli

Ksylitolin käyttö on ensimmäinen suomalaisen elintarviketeollisuuden maailmanmaineeseen yltänyt keksintö.

Suomessa kehiteltiin ensimmäisenä tapa valmistaa ksylitolia teollisesti. Vuonna 1975 markkinoille tullut Xylitol-Jenkki oli maailman ensimmäinen ksylitolipurukumi.

 

5. Puukipsi

Puukipsit tulivat markkinoille 2011.

Materiaali syntyi vuonna 2005 sattumalta, kun Helsingin yliopiston kemian laitoksen tutkijat Antti Pärssinen ja Petro Lahtinen kokeilivat sekoittaa keskenään puuhaketta ja biomuovia. Niistä muodostui joustava massa, joka jähmettyi jäähtyessään korppumaiseksi. Puukipsi on perinteistä kipsiä hengittävämpi ja ekologisempi.

6. Astiankuivauskaappi

Sen kehitti 1940-luvulla Työtehoseuran kotitalousosaston päällikkö Maiju Gebhard.

 

Yle uutisoi kuitenkin marraskuussa 2017, että Yhdysvalloista oli löytynyt aikaisempia patentteja vastaavan malliselle astiankuivauskaapille vuodelta 1928 ja 1930.

Gebhard laski, että perheenemäntä käytti elinaikanaan tiskaamiseen ja kuivaamiseen lähes 30 000 tuntia. Astiankuivauskaappi säästi ajasta hänen laskelmiensa mukaan puolet.

 

7. Naisten vaihdevuosilääke ospemifeeni

Tuli markkinoille Euroopassa 2015.

Tuotteen kehitti turkulainen lääkekehitysyritys Hormos Medical, jonka keksinnöstä maksettiin maailmalla jättipotti. On arvioitu, että lääkkeen myynti nousee yli 300 miljoonaan dollariin vuodessa. Lääkettä valmistaa ja myy lisenssillä japanilainen Shionogi.

 

 

 

8. Nyhtökaura

Nyhtökaura on vasta vuonna 2015 Gold & Green Foodsin markkinoille tuoma kauraan perustuva kasviproteiinin lähde, jossa ei ole lisäaineita.

Monien muiden kauratuotteiden tapaan siinä on yhä jäljellä beetaglukaani-kuitua, jolla on monia terveydelle suotuisia vaikutuksia. Gold & Green Foodsin takana on startup-yrittäjä Maija Itkonen ja hänen liikekumppaninsa, elintarviketieteilijä Reetta Kivelä.

9. Ald-laite eli atomikerroskasvatuslaite

Kesti vuosia, ennen kuin jo 70-luvulla Suomessa tehty keksintö uudesta ohutkalvojen valmistusmenetelmästä löi läpi.

Nyt sitä käyttävät maailmalla kaikki elektroniikkavalmistajat. Tekniikan tohtori Tuomo Suntolan kehittämä atomikerroskasvatusteknologia on mahdollistanut elektronisten laitteiden tehon kasvamisen samalla, kun laitteiden koko on pienentynyt. Teknologiaa käytetään laajasti esimerkiksi älypuhelimissa.

 

Juttu on julkaistu myös Keskisuomalaisen juhannuksen digilehdessä. Pääset lukemaan koko lehden tästä.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .