Turun puukotuksia tutkitaan terroritekona – iskusta epäilty marokkolaismies oli hakenut turvapaikkaa Suomesta

KRP: Uhreiksi valikoitui ennen kaikkea naisia, 18-vuotiasta epäiltyä yritetään puhuttaa sairaalassa.

Turun perjantaista iskua tutkitaan terroristisessa tarkoituksessa tehtyinä murhina ja niiden yrityksinä. Joukkopuukotuksista epäilty on 18-vuotias marokkolainen mies, joka oli tullut Suomeen viime vuonna turvapaikanhakijana.

MTV:n uutisten tietojen mukaan marokkolaismies olisi saanut aiemmin Suomessa kielteisen turvapaikkapäätöksen. MTV on saanut tiedolle vahvistuksen poliisilähteestä, mutta keskusrikospoliisi ei ole julkisuudessa vahvistanut asiaa.

Puukotusten uhreista kaksi kuoli ja kahdeksan haavoittui. Keskusrikospoliisin mukaan uhreiksi valikoitui ennen kaikkea naisia. Uhreiksi joutuneet miehet olivat auttaneet tapahtumapaikalla muita uhreja tai yrittäneet estää tekoa.

KRP vahvistaa, että molemmat kuolleet ovat suomalaisia naisia. Kahdeksasta haavoittuneista puolestaan kuusi on naisia ja kaksi miehiä. Iskun uhreista vanhin on 67-vuotias ja nuorin on 15-vuotias. Epäilty näyttää valinneen uhrinsa muutoin sattumanvaraisesti.

Haavoittuneiden joukossa on yksi Italian, yksi Ruotsin ja yksi Britannian kansalainen.

Poliisi on yrittänyt puhuttaa sairaalassa olevaa 18-vuotiasta epäiltyä, mutta siinä ei vielä ole onnistuttu. Kuulusteluja yritetään vielä tänään.

Poliisi kertoo ampuneensa epäiltyä eilen yhden kerran virka-aseella alaraajaan. Epäilty ei ole hengenvaarassa eikä hänen tilansa ole vakava.

Viiden ihmisen osuutta selvitetään

Poliisin mukaan joukkopuukotuksesta epäillyn 18-vuotiaan lisäksi on pidätetty neljä muuta miestä, joiden osallisuutta Turun iskuun selvitetään. Kaikki pidätetyt ovat Marokon kansalaisia.

KRP:n mukaan lisäksi yhdestä henkilöstä on tehty kansainvälinen etsintäkuulutus Turun puukotuksiin liittyen. KRP epäilee, että etsintäkuulutettu henkilö ei ole Suomessa, ja voidaan pitää mahdollisena, että hän on vaarallinen.

Joukkopuukotuksesta epäillyn miehen lisäksi tutkitaan siis yhteensä viiden ihmisen osuutta iskuun.

Pidätettyihin liittyen on tehty etsintöjä Turun alueella yksityisasunnoista sekä vastaanottokeskuksesta. KRP on lisäksi takavarikoinut pakettiauton, joka kuuluu yhdelle pidätetyistä.

"Ensimmäinen terroriteko Suomessa"

 Suojelupoliisi pitää todennäköisenä, että Turun puukotuksissa oli kyse nimenomaan terrori-iskusta. Viranomaiset tutkivat nyt, onko kyseessä ollut terroristijärjestö Isis tai onko iskusta epäillyllä ollut yhteyksiä Isisiin. Puukotukset ovat juuri sellainen iskutyyppi, johon Isis on kannustanut.

Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) mukaan Turun tapauksessa on kyse ensimmäisestä Suomessa tapahtuneesta terroriteosta, jos rikosnimike vahvistuu. Sipilän mukaan viattomien ihmisten tappaminen on ihmisyyden vastaista ja raukkamaista.

Turun isku ei tullut yllätyksenä, sanoo sisäministeri Paula Risikko (kok.). Risikon mukaan Suomi on osa niitä yhteiskuntia, joissa tällaisia tekoja tapahtuu. Risikko teroitti, että terrorismin tavoite on halvaannuttaa yhteiskuntaa. Hänen mukaansa peli on menetetty, jos nyt halvaannumme.

Presidentti Sauli Niinistö korostaa, että suomalaisten on kyettävä asialliseen keskusteluun maahanmuutosta, vaikka se on tunteisiin menevässä aiheessa vaikeaa.

Niinistö myönsi, että keskustelu maahanmuutosta on ollut vaikeaa ja melkeinpä mahdotonta jo ennen Turun perjantain tapahtumia. Hän kuitenkin tähdensi, että Suomen menestys ja vahvuus perustuu kykyyn toimia yhdessä ja antaa tilaa erilaisille mielipiteille – leimaamatta ja syyttämättä.

"Tiedustelulakia tarvitaan nopeasti"

Pääministeri Sipilän mukaan tiedustelulainsäädännön saaminen voimaan mahdollisimman nopeasti olisi todella tärkeää. Sisäministeri Risikon mukaan esitys tiedustelulaista tulee eduskunnan käsittelyyn syksyllä.

Risikko sanoi, että viesteihin pitäisi päästä kiinni aikaisemmin. Risikon mukaan Suomi on tällä hetkellä muiden maiden tietojen varassa.

Tiedustelulakisuunnitelmat sallisivat viranomaisille muun muassa verkkotiedustelun, johon nykyisin ei ole valtuuksia. Tiedustelua voitaisiin tehdä Suomessa ja ulkomailla. Suojelupoliisin rooli muuttuisi yhä vahvemmin tiedusteluviranomaiseksi.

Tiedusteluvaltuuksien antaminen poliisille edellyttää muutoksia perustuslain viestisalaisuutta koskeviin säännöksiin. Perustuslain muuttaminen kiireellisesti eli yhden vaalikauden aikana vaatii eduskunnassa viiden kuudesosan enemmistön tuen.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.