Turun tunnin juna saamassa haetun EU-rahoituksen, Tampereen hanke jäi ilman – ministeri Harakka: Tampereen rata saa rahoitusta tulevilla kierroksilla

Liikenneministeri Timo Harakan (sd.) mukaan Tampereen ja Helsingin välisen Suomi-radan tulevaisuudesta ei kannata olla huolissaan, vaikka se ei saanut torstaina julkistetussa rahoituksessa EU-tukea.

Harakka sanoi STT:lle, että Suomi-rata tulee saamaan rahoitusta seuraavalla tai sitä seuraavalla hakukierroksella. Tällä hetkellä Suomen ykköstavoite EU:n liikennepolitiikassa on se, että Suomi-rata ja nelostie tulevat kuulumaan komission ehdotuksen mukaisesti TEN-T-ydinverkkoon.

Komission esitys on, että TEN-T-verkkoon tulisi ratayhteys Helsingistä Ouluun ja Kemiin ja sieltä eteenpäin Ruotsin puolelle.

–  Meille on tärkeää, että pääsemme laajentamaan yhteyksiämme pohjoismaisiin kohteisiin. Se TEN-T-väylä, joka menee Ruotsin itärannikkoa pitkin, yhdistyy näin Suomen väyliin. Kun nelostie ja Suomi-rata menevät eri reittejä, niistä tulee iloa aika monelle suomalaiselle kunnalle, Harakka sanoi.

Merkkinä Suomi-radalle aikanaan tulevasta tuesta voi Harakan mukaan pitää sitä, että Pasila-Riihimäki-radan parantaminen sai rahoitusta tällä kierrokselle.

–  Tämä menee ihan suunnitelmien mukaan, hän vakuutti.

Suomi-rataa on arvioitu niin kannattavaksi hankkeeksi, että sen ympärille on selvästi helpompaa kerätä yksityistä rahoitusta kuin Turun ja Helsingin väliselle Tunnin junalle. Tämä kannattavuus ei Harakan mukaan ole suinkaan haitaksi, kun EU-tukea haetaan. Vilkkaasti liikennöidyn väylän tehostamisesta ja nopeuttamisesta syntyy juuri sitä, mitä EU-tuilla tavoitellaan.

–  EU:n kriteeri tuille on, että mistä hankkeesta tulee erityistä lisäarvoa. On aivan selvää, että meidän pääväylämme Helsingistä pohjoiseen on sellainen.

"Nappisuoritus ja ennätystulos"

Muuten hakukierros onnistui Harakan mukaan ennätysmäisen hyvin. Suomi oli hakenut noin 80 miljoonan euron rahoitusta ja sai sitä 65 miljoonan euron edestä.

Mukana on Turun tunnin junaan tarkoitettu 37,5 miljoonan euron rahoitus. Erillistä rahoitusta EU:lta ehdotuksen mukaan saa myös samaisen yhteyden tarpeita palvelevan Espoon kaupunkiradan suunnittelu, johon EU on myöntämässä 11 miljoonaa euroa.

–  Pitää hakea optimistisesti. Jos kaiken saa, ei ole hakenut tarpeeksi, Harakka sanoi ja kehui tulosta nappisuoritukseksi.

EU:n nyt päättymässä olevalla seitsemän vuoden rahoituskaudella on Harakan mukaan tulossa vielä yksi liikennerahoituskierros, mutta suurempia tukisummia tulee jakoon siinä vaiheessa, kun unionin maat pääsevät toteuttamaan seuraavaa ohjelmakautta. Rahoituskausi on elvytyspaketin ohella esillä nyt viikonlopun EU-huippukokouksessa.

Harakan mukaan tarkoitus on saada jatkossa Suomen liikennesuunnittelu pitkäjänteisemmäksi, kahdentoista vuoden jaksoihin.

–  Silloin voimme päästä suunnitelmalliseen ja optimaaliseen rahoitusmalliin myös EU:n kautta, missä Ruotsi on ollut tähän asti meitä etevämpi. Tällä kierroksella taidamme vihdoin päästä samaan sarjaan.

Neljä merihanketta jaetaan muiden maiden kanssa

Raidehankkeiden suunnittelun ohella Suomi on saamassa osansa neljästä meriliikenteen yhteishankkeesta.

Niistä tukea eniten saa Itämeren satamien ympäristöyhteistyöhön liittyvä alusten maasähköhanke, jossa ovat mukana Helsingin, Tukholman, Kööpenhaminan, Århusin ja Rostockin satamat. Tukea saavat esimerkiksi myös Helsingin ja Lübeckin välisen yhteyden sekä Naantalin ja Kapellskärin välisen lauttaliikennelinjan kehittämistä koskevat hankkeet.

Komissio tekee viralliset rahoituspäätökset lähipäivinä, kun EU-maat ovat hyväksyneet valitut hankkeet.

Koko unionin laajuisesti EU jakaa yhteensä 2,2 miljardia euroa 140 keskeiseen liikennehankkeeseen. Valtaosa rahoituksesta, 1,6 miljardia euroa, liittyy raidehankkeisiin, kuten Baltian maiden halki kulkevaan Rail Balticaan. Tukea saa myös 17  000 latauspisteen asentaminen Euroopan tieverkolle sekä monet muut vaihtoehtoisiin polttoaineisiin liittyvät hankkeet.

EU-rahoituksen tavoite on edistää Euroopan laajuisen liikenneverkon (TEN-T) investointeja. Tuen saaminen edellyttää kansallista rahoitusta.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.