Turvakoti voi olla liian kaukana – lapseton nainen ei välttämättä pääse turvaan

Suomeen on jäämässä katvealueita, joissa ei ole turvakotia, johon lähisuhdeväkivallan uhri voisi paeta.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tuoreen päätöksen perusteella Suomessa toimii heinäkuun alusta alkaen 19 valtion rahoittamaa turvakotia, joissa on yhteensä 114 perhepaikkaa.

Sekä THL että Ensi- ja turvakotien liitto arvioivat kuitenkin, että katvealueita on jäämässä erityisesti Satakuntaan, pääkaupunkiseudulle ja Pohjois-Suomeen.

Vuoden alusta voimaan astuneen lain perusteella turvakotien rahoitus siirtyy pois kunnilta valtiolle. THL päätti valtionavun piiriin päässeistä turvakodeista maanantaina 8. kesäkuuta.

Aiemmin turvakoteja ovat ylläpitäneet kunnat tai järjestöt. Uuden lain siirtymäkauden päättyessä valtion rahoitus turvataan vain valituille 19 turvakodille, joiden kanssa tehdään 2,5-vuotinen puitesopimus heinäkuun alusta 2015 alkaen. Myös Keski-Suomen ensi- ja turvakoti kuuluu rahoitusta saaneiden listalle.

Rahoitus on liian pieni

Valtion 11,3 miljoonan euron satsauksella turvakotien perhepaikkoja saatiin nyt yhteensä 114 eri puolille Suomea.

Ensi- ja turvakotien liiton pääsihteeri Riitta Särkelä pitää hienona sitä, että valtio on ottanut hoitaakseen turvakotien rahoituksen.

– Se ongelma tässä vain on, että 11,3 miljoonan euron rahoitus on liian pieni suhteessa siihen tarpeeseen, mikä meillä on, hän huomauttaa.

Särkelä toivoo, että hallitusohjelman toimeenpanosuunnitelmassa haavoittuvassa asemassa olevien perheiden tilanne huomioitaisiin ja rahoitusta kasvatettaisiin asteittain tarvetta vastaavaksi.

THL:n kehittämispäällikkö Helena Ewalds kertoo, että Suomi jää kauas Euroopan neuvoston suosituksesta, jonka mukaan turvakotipaikkoja pitäisi olla vähintään yksi 10 000 asukasta kohden. Suosituksen mukainen määrä tarkoittaisi Suomessa yli 500 turvakotipaikkaa.

Ewalds harmittelee, että turvakotien verkostoon on jäämässä aukkoja erityisesti Satakuntaan, jossa lähimmät turvakodit sijaitsevat Turussa, Vaasassa ja Tampereella.

Myös pääkaupunkiseudulla tarvittaisiin lisää turvakoteja.

Ensi- ja turvakotien liiton Särkelän laskujen mukaan myös Pohjois-Suomi on katvealuetta.

– Katvealueet johtuvat siitä, että hakijoita ei ollut, Ewalds kertoo.

Turvakotia ei saa valita

Uusi laki parantaa huomattavasti turvakotien toimintamahdollisuuksia Suomessa.

Ennen nykyisen lain voimaantuloa turvakotiin pääsy on riippunut kunnan maksuhalukkuudesta. THL:n Ewalds kertoo, että maksusitoumuksia on usein kunnista annettu vain lapsiperheille.

– Esimerkiksi yksin tulevat naiset eivät ole välttämättä saaneet maksusitoumusta, Ewalds kertoo.

Turvakotia ei ole myöskään saanut vapaasti valita. Osa kunnista on lisäksi perinyt pienen omavastuumaksun turvakotipaikasta.

Aiemmin rahoitus riippui asiakasmääristä

Nyt mihin tahansa Suomen 19 turvakodista voi astella maksutta kuka tahansa, joka kokee väkivaltaa tai sen uhkaa omassa kodissaan. Turvakoti tarjoaa välitöntä kriisiapua, ympärivuorokautista turvattua asumista sekä psykososiaalista tukea, neuvontaa ja ohjausta lähisuhdeväkivaltaa kokeneelle tai sen uhassa elävälle henkilölle.

Keski-Suomen ensi- ja turvakodin toiminnanjohtaja Eija Paloheimo iloitsee, että rahoitus turvaa myös Keski-Suomen turvakodin toiminnan.

– Aiemmin turvakodin rahoitus on riippunut asiakasmäärästä, jossa on saattanut olla suuriakin heittoja, Paloheimo kertoo.

Kynnys hakea apua korkea

Ensi- ja turvakotien liitosta kerrotaan, että liiton yksiköistä turvaa haki viime vuonna 2 200 avun tarvitsijaa.

– He ovat vain jäävuoren huippu, sillä kynnys hakea apua on edelleen korkea, Särkelä huomauttaa.

Hän toivoo, että avun hakemisen kynnys madaltuisi.

– Jos väkivalta tai sen uhka pitkittyy, tilanteilla on taipumus vakavoitua, Särkelä tähdentää.