Turvallisuuspolitiikka pääaiheita Sipilän Ranskan-vierailulla

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) vierailee tänään Pariisissa tapaamassa Ranskan johtoa. Turvallisuuspolitiikka on matkan pääaiheita. Ranska on Suomelle asiassa tärkeä kumppani, sillä maa tukee vahvasti EU:n yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan syventämistä.

Sipilä tapaa päivän aikana sekä Ranskan presidentin Francois Hollanden että pääministerin Manuel Vallsin.

Ranskan päällimmäisenä turvallisuushuolena on Venäjän sijaan terrorismi ja äärijärjestö Isis. Pariisissa käynnistyneet jalkapallon EM-kisat ovat lisänneet terrori-iskujen uhkaa maassa. Marraskuun terrori-iskujen jälkeen Ranska aktivoi EU:n turvatakuut ensimmäistä kertaa unionin historiassa.

Ranska on hoitanut avunpyynnöt kahdenvälisesti eri jäsenmaiden kanssa. Suomi olisi toivonut, että Ranska olisi antanut asiassa EU:lle roolia.

- Jos näitä tapauksia jatkossa olisi, olisi tietenkin Suomen edun mukaista, että siinä olisi joku EU:n puolesta, joka tätä koordinoisi, sanoi puolustusministeri Jussi Niinistö (ps.) tiistai-iltana Brysselissä.

- Uskoisin, että se loisi yhtenäisiä käytäntöjä ja tekisi siitä ikään kuin vakiintuneempaa. Varmaan pienen maan kannalta siitä olisi hyötyä.

Isona jäsenmaana ja vahvana turvallisuuspoliittisena toimijana Ranskalla on hyvät edellytykset hoitaa turvatakuiden toimeenpano ilman EU:n apua. Jos Suomi joutuisi aktivoimaan turvatakuut, tilanne voisi olla toinen.

Britannia jarrumiehenä

Myös Britannian lähestyvä EU-äänestys ja sen turvallisuuspoliittiset seuraukset nousevat todennäköisesti esiin pääministeri Sipilän Pariisin-vierailulla.

Jos Britannia päättää erota EU:sta, maa jättää vahvana sotilasmahtina ison aukon EU:n puolustuspolitiikkaan. Britannia on kuitenkin ollut haluton syventämään EU-yhteistyötä. Maa on pitänyt puolustusasiat mieluummin Nato-pöydissä.

Ministeri Niinistö arvioi, että Britannian lähtö voisi jopa tiivistää EU:n puolustusyhteistyötä.

- Jos Ranska olisi siinä veturina, se voisi ottaa askeleita eteenpäin.

Toisaalta osa EU-maista katsoo, että integraation syventäminen olisi väärä vastaus Britannian EU-eroon - se voisi vain ruokkia lähtöhaluja muissa jäsenmaissa.

Hybridikeskus Suomeen?

Suomelle tärkeä teema EU:n puolustusyhteistyössä on hybridiuhkiin vastaaminen. Hallitus selvittää parhaillaan, voitaisiinko Suomeen perustaa monikansallinen osaamiskeskus, joka erikoistuisi hybridiuhkia koskevaan tutkimukseen.

- Esimerkiksi Ruotsi on ollut kiinnostunut tällaisen hankkeen tarpeellisuudesta, Niinistö sanoo.

EU ja Nato pyrkivät yhdistämään voimiaan hybridiuhkien torjunnassa. Niinistö osallistui tiistaina Naton puolustusministerien kokoukseen, jossa asia oli esillä.

Ajatus EU-maiden osaamiskeskuksesta seuraa Naton esimerkkiä, sillä Natolla on omia osaamiskeskuksiaan muun muassa strategisesta viestinnästä ja kyberpuolustuksesta.

Niinistön mukaan mahdollinen Suomeen perustettava osaamiskeskus voisi tehdä yhteistyötä Naton kanssa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.