Turvapaikanhakijoita houkutellaan palaamaan kotimaahansa nyt 5000 euron hyödyketuella – "Ehkä jotain pientä liikettä on"

Vapaaehtoisesti maasta poistuneiden turvapaikanhakijoiden määrä romahti viime vuonna alle puoleen vuoden 2017 määrästä. Viime vuonna vapaaehtoisen paluun tukea maksettiin 646 henkilölle, joista 449 oli irakilaisia. Vielä vuonna 2017 paluutukea maksettiin 1 488 henkilölle, heistäkin valtaosa irakilaisia.

Eniten vapaaehtoisen paluun tukea on maksettu vuonna 2016, jolloin palaajia oli 2 116 henkeä. Sitä aikaisempina vuosina palaajia on ollut 635 vuonna 2015 ja 318 henkilöä vuonna 2014. Luvut ovat kansainvälisen siirtolaisuusjärjestön IOM:n tilastoista.

Palaajista kolme neljästä on irakilaisia turvapaikanhakijoita ja suurin osa miehiä.

Vastaanottokeskuksissa on nyt noin 7 600 kielteisen turvapaikkapäätöksen saanutta hakijaa. Heistä suurin osa on tehnyt uusintahakemuksen tai valittanut aiemmasta päätöksestä hallinto-oikeuteen.

Turvapaikanhakijoita, joilla on tällä haavaa täytäntöönpanokelpoinen palautuspäätös, on vastaanottokeskuksissa vajaa 500. Näiden ihmisten määrää kasvattaa todennäköisesti ulkomaalaislakiin helmikuussa tehty muutos, joka vaikeuttaa uusintahakemusten tekemistä.

– Niin kauan kuin on uusintahakemus, on kirjoilla vastaanottokeskuksessa. Vasta sitten kun uusintahakemusta ei oteta käsittelyyn ja vastaanottopalvelut päättyvät, joutuu ihminen kadulle. On oletettavaa, että näiden ihmisten määrä kasvaa, hankepäällikkö Tarja Rantala Maahanmuuttovirastosta sanoo.

Irak ei ole viime syksystä lähtien ottanut vastaan ns. pakkopalautettavia lainkaan. Se on osaltaan saattanut vaikuttaa siihen, ettei myöskään vapaaehtoinen paluu houkuttele juuri nyt.

Suurin osa turvapaikanhakijoista tuli Suomeen vuonna 2015 ja sen jälkeen tulijoita on ollut paljon vähemmän.

– Vuonna 2015 tulleet ovat olleet täällä jo aika kauan ja on syntynyt kaikenlaisia suhteita. On aina vaikeampi palata, mitä kauemmin lähdöstä on, Rantala sanoo.

Hyödyketuki kiinnostaa nyt käteistä enemmän

Sisäministeriössä on pyritty lisäämään vapaaehtoisen paluun houkuttelevuutta tukisummien korotuksilla. Avustus voi olla käteistä rahaa tai hyödyketukea.

Vapaaehtoisen paluun tukisummia on korotettu viimeksi tämän vuoden tammikuussa, jolloin hyödyketuki nousi 2 500 eurosta 5 000 euroon. Hyödyketuki tarkoittaa palveluita tai tavaroita, jotka palaaja saa perillä kotimaassaan.

Tänä vuonna maaliskuun puoleen väliin mennessä vapaaehtoisen paluun on ottanut 78 henkilöä, joista 42 Irakiin. Luku on hieman suurempi kuin vastaavan pituisena aikana viime vuoden lopussa.

– Tuki ei ole mitään valtavaa harppausta aiheuttanut, mutta ehkä jotain pientä liikettä. Paljon on tullut kyselyitä nimenomaan hyödyketuesta, jonka palaajat näyttävät nyt ottavan mieluummin kuin käteistuen, Rantala kertoo.

Hyödyketukea ei makseta kerralla vaan se edellyttää suunnitelmaa rahan käytöstä ja yhteydenottoa Maahanmuuttoviraston hyväksymiin palveluntarjoajiin kohdemaassa.

– Hyödyketuen avulla on esimerkiksi ostettu kioski ja sinne tuotteita, parturiliike tai vaikkapa auto, Rantala kertoo.

Maahanmuuttovirasto tapasi vapaaehtoisesti palanneita Irakissa, Somaliassa ja Afganistanissa alkuvuonna.

– Osa oli ollut pitkään poissa, minkä vuoksi myös paluun kynnys oli noussut vuosi vuodelta korkeammaksi. Taloudellinen tilanne huolestutti kaikkia, Rantala kertoo.

Aiempina vuosina suurin osa palaajille maksettavasta tuesta on ollut kuitenkin käteistä rahaa. Vapaaehtoisesti kotimaahansa palaava aikuinen turvapaikanhakija voi saada korotettua avustusta noin 2 000 euroa, kun normaalituki aikuiselle on enintään 1 500 euroa.

Vapaaehtoisen paluun vuoden 2018 tilaston mukaan korotetun käteisavustuksen sai 28 prosenttia palanneista, tavallisen paluusumman eli 800–1 500 euroa sai 41 prosenttia palaajista.

Vapaaehtoiseen paluuseen käytettiin viime vuonna 1,7 miljoonaa euroa.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen verkko 1 kk / 6 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .