Turvapaikkahakemusten seulonta EU:n ulkopuolella voi avata umpisolmun

Kiista turvapaikkajärjestelmästä on tulehduttanut EU-maiden välejä, mutta nyt kompromissia haetaan tosissaan

Turvapaikkahakemusten seulominen EU:n ulkopuolella voi olla yksi osa kompromissia, jolla EU-maat avaavat pitkään jatkunutta kiistaa maahanmuutosta.

Saksan hallituskriisi ja Italian populistihallitus kasvattavat voimalla EU:n paineita sopia yhteisestä turvapaikkajärjestelmästä.

Mahdottomana pidettyyn kiistaan voi ehkä sittenkin löytyä eväitä ensi viikon EU-huippukokouksessa. Tähän viittaa ainakin se, että joukko keskeisiä EU-johtajia tapaa jo sunnuntaina Brysselissä tarkoituksenaan keskustella maahanmuutosta ennen ensi viikon torstain huippukokousta.

EU-maat harkitsevat mediatietojen mukaan turvapaikkahakemusten käsittelykeskusten perustamista unionin ulkopuolelle.

Tiedot ovat vielä hataria, eikä esimerkiksi keskusten sijaintia tai määrää tiedetä. Samansuuntaista toimintaa on jo nyt Libyassa, jossa maahanmuuttajia on rohkaistu palaamaan takaisin kotimaihinsa tai vaihtoehtoisesti ohjattu Eurooppaan.

 

Tukea suomalaisministereiltä

Sisäministeri Kai Mykkänen (kok.) arvioi, että keskukset voisivat hillitä muuttoliikettä Eurooppaan.

Hän pitää mahdollisena, että Välimeren yli Eurooppaan pyrkiviä turvapaikanhakijoita ryhdyttäisiin ohjaamaan EU:n ulkopuolelle perustettaviin keskuksiin. Kyse olisi hänen mukaansa väliaikaisesta ratkaisusta, jolla puututtaisiin myös salakuljettajien toimintaan.

Suomella ei Mykkäsen mukaan ole vielä kantaa ajatukseen.

Eurooppaministeri Sampo Terho (sin.) uskoo, että nykyisen turvapaikkajärjestelmän "hyväksikäyttö" estettäisiin, jos hakemusten käsittely tapahtuisi jo unionin rajojen ulkopuolella, esimerkiksi Pohjois-Afrikan rannikolla.

– Tämä tehostaisi järjestelmää, koska vanhentunut prosessi käy tavattoman kalliiksi. Uudistus vapauttaisi resursseja, jotka voitaisiin käyttää vaikuttamiseen lähtöalueilla.

Italian päätös käännyttää Aquarius-laivan ja yli 600 siirtolaista takaisin merelle on nostanut maahanmuuttokriisin voimalla EU:n agendalle.

Italia on jo pitkään vaatinut muita EU-maita kantamaan osan taakastaan, mutta keskisen Euroopan maat ovat kieltäytyneet automaattisesta vastuun jakamisesta.

Unkarin ja Puolan vastustamat turvapaikanhakijoiden siirrot kriisitilanteissa ovat nyt keskustelussa sivummalla. Huomio on enemmän rajavalvonnan vahvistamisessa ja käsittelykeskuksissa.

 

Sipilä: Pakolaiskiintiöitä pitäisi kasvattaa

Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) mielestä EU-maiden, myös Suomen, pitäisi kasvattaa pakolaiskiintiötään osana EU:n laajuista turvapaikkajärjestelmää.

Sipilän mukaan pakolaiskiintiön kasvattaminen on osa Suomen esittämää kokonaisvaltaista lähestymistapaa, jonka ajatuksena olisi hätää kärsivien auttaminen Eurooppaan lähempää kriisialueita.

Sipilä ei ennakoi Suomelle sopivaa pakolaiskiintiötä. Ennen kuin sinne asti päästään, pitää hänen mukaansa löytää ratkaisu Dublin-järjestelmästä. Myös Schengen-alueen, ulkorajavalvonnan ja palautusten pitää toimia. EU-maiden on hänen mukaansa hyvä sopia myös siitä, miten poikkeukselliseen kriisiin reagoidaan.

Euroopan pääkaupungeissa puhutaan myös palautuskeskuksista. Tanska ja Itävalta ovat pyytäneet myös Suomea mukaan valmistelemaan keskusta, joihin palautettaisiin kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita ihmisiä.

Sipilä suhtautuu käsittely- ja palautuskeskuksiin varauksella.

– En usko, että ihan tämmöiset tulevat toteutumaan ja oikein käytännössä toimisivat.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.