Turvetta tuetaan yhä suuremmilla summilla, vaikka sen käyttö halutaan puolittaa vuoteen 2030 mennessä – mistä on kyse?

Suomen valtio tukee turpeen polttamista vuosittain yhä suuremmilla verohelpotuksilla.

Viime vuonna turpeen laskennallisen verotuen määrä oli 180 miljoonaa euroa, tänä vuonna 194 miljoonaa ja ensi vuonna valtiovarainministeriön budjettiesityksen mukaan jo 196 miljoonaa euroa. Tämä on laskennallinen rahamäärä, jonka valtio saisi verotuloina, jos turpeen verokanta olisi yhtä korkea kuin esimerkiksi kivihiilellä.

Valtiovarainministeri Mika Lintilän (kesk.) mukaan turpeen laskennallinen verotuki on noussut, kun muiden polttoaineiden, kuten kivihiilen verotusta on kiristetty enemmän kuin turpeen verotusta.

–  Muiden lämmityspolttoaineiden veronkorotuksen yhteydessä myös turpeen verotusta kiristettiin vuonna 2019, hän huomauttaa.

Turpeen energiavero on tänä vuonna kolme euroa megawattitunnilta, kun esimerkiksi kivihiilen energiavero on 29 euroa megawattitunnilta.

Turpeen edullinen verokohtelu on sikäli erikoista, että hallitusohjelmassa on kirjaus, jonka mukaan turpeen energiakäyttö vähintään puolitetaan vuoteen 2030 mennessä. Lisäksi turvetta poltettaessa vapautuu hiilidioksidia enemmän energiayksikköä kohden kuin esimerkiksi kivihiiltä poltettaessa.

 

 

Pitäisikö turpeen verotuki siis poistaa? Esimerkiksi kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kai Mykkänen on esittänyt, että bensan ja dieselin veronkorotukset korvattaisiin polttoturpeen veroedun poistamisella.

Lintilä ei tästä innostu. Hänen mielestä turpeen käytölle on selkeät perusteet kotimaisena lämmityspolttoaineena.

– Turve tulee asettaa etusijalle suhteessa ulkomaisiin fossiilisiin polttoaineisiin, Lintilä tähdentää.

Hän pelkää, että jos turpeen veroa korotetaan harkitsemattomasti, on riski, että teollisuudelle kelpaavaa ainespuuta alkaa ohjautua polttoon.

– Se ei ole talouden eikä ympäristön etu, Lintilä sanoo.

Myös bioenergia ry:n toimialapäällikkö Hannu Salo torjuu turpeen veron korotuksen, sillä tällöin saatettaisiin siirtyä kivihiilen ja ainespuun polttamiseen.

– Lisäksi veron noustessa turpeen käyttö pienenisi. Samalla vähenisivät turpeesta maksetut polttoaineverot. Myös turvetuotantoon liittyvät työpaikat menetettäisiin ja energian huolto- ja toimitusvarmuus Suomessa heikkenisi, hän toteaa.

USU-gallup: Enemmistö suomalaisista luopuisi turpeen poltosta – jatkamista haluavat ovat kaikissa puolueissa vähemmistönä 

 

Turpeen poltto Suomessa on kuitenkin tänä vuonna jo vähentynyt voimakkaasti ja vähenee lähivuosina sen takia, että päästöoikeuden hinta on kohonnut voimakkaasti. Päästökaupan ohjaavaa vaikutusta korostaa myös Lintilä.

– Turpeen väheneminen energiantuotannossa korvautuu pääosin energiapuulla jo päästökaupan ohjaamana, Lintilä sanoo.

Hallitusohjelman mukaan energiaverotusta ollaan arvioimassa kokonaisuutena ja tässä yhteydessä tarkastellaan myös turpeen verotusta pidemmällä aikavälillä.

– Selvää kuitenkin on, että ensin tulee luopua ulkomaisista fossiilisista polttoaineista, Lintilä painottaa.

Päästökaupassa energiantuotantolaitokset joutuvat maksamaan päästöoikeuden omistajalle hiilidioksidipäästöistään. Tällä hetkellä päästöoikeuden hinta on korkealla ja sen ennustetaan edelleen nousevan. Salo kertoo, että päästöoikeuden hinta pomppasi viime vuonna edellisvuoden noin viidestä eurosta 25 euroon.

Energiateollisuuden energiantuotantoyksikön johtaja Jari Kostama kertoo, että turpeen polton osuus Suomen energiankäytöstä on noin viisi prosenttia.

– Vuosina 2016–2017 turpeen käyttö oli Suomessa noin 15 terawattituntia, kun se huippuvuosina 2000-luvun puolivälissä oli lähempänä 30 terawattituntia. Noihin aikoihin turveveroa ei juurikaan ollut ja päästöoikeuden hinta oli alhaalla, hän toteaa.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .