Tutkija: Arviot hyttysmääristä rehvakkaita

Jokakesäinen keskustelu hyttysten runsaudesta tai niiden puutteesta on paljolti tyhjän päällä. Hyönteistutkija, Oulun yliopiston intendentti Marko Mutanen on skeptinen hyttystutkijoiden varmoista lausunnoista. Hänen mukaansa ne ovat paljolti henkilökohtaisia kokemuksia. 

–?Ei sellaista seurantaa Suomessa ole. Itsekin voin sanoa vain sen, mitä maastossa olen mieskohtaisesti havainnut. Alkukesästä niitä oli enemmän, nyt vähemmän, hän huomauttaa.

Hänen mielestään tutkijat antavat arvioita liian rehvakkaasti siihen nähden, ettei mittaustietoa ole.

–?Ne ovat vain tuntumia. Säätiloista toki voi päätellä jotain. Nyt esimerkiksi kylmä kesäkuu hidasti kuoriutumista.

Hänen mukaansa se tarkoittaa, että hyttysten kehittyminen venyy laajemmalle ajanjaksolle eli määrä hajaantuu niin, ettei kerralla ole niin paljon hyttysiä. Nyt lumet sulivat etelässä aikaisin, ja hyttyskausikin alkoi se mukaisesti aiemmin.

–?Jos tulee 25–30 asteen lämpöpulssi, kuten nyt etelässä, voi tulla pieni piikki hyttysten kuoriutumisessa. Mitä lämpimämpää, sitä lyhyemmäksi se jää, hän arvioi.

Verissä on eroja

Mutasen mukaan hyttysistä kärsivien välillä on eroja veriryhmän mukaan. Esimerkiksi pohjoisessa on paljon A- ja B-veriryhmän ihmisiä, joita hyttyset eivät ime niin hanakasti kuin nollaryhmän ihmisiä.

–?Nollaveri on hyttysten suosikki, johon ryhmään itsekin lukeudun. Sen olen huomannut istuessani ulkosalla A-ryhmään kuuluvan vaimoni kanssa.

Hyttysen ininä levittäytyy koko maahan juhannukseen mennessä