Tutkija: Eri ääriliikkeet pitäisi tuomita yhtä lailla

Suhtautumista ääriliikkeisiin kannattaisi miettiä Euroopassa uudestaan, katsoo Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Teemu Sinkkonen. Päähuomio on ääri-islamilaisessa toiminnassa, vaikka myös äärioikeisto ja -vasemmisto pyrkivät demokraattisen yhteiskuntajärjestelmän kumoamiseen.

– Terrorismin tukeminen on Euroopassa yksiselitteisesti kielletty, mutta äärivasemmiston ja -oikeiston toimintaa ei usein haluta tulkita terrorismiksi, vaikka se täyttäisi sen tunnusmerkit, Sinkkonen sanoo.

Äärioikeistolainen liikehdintä on Euroopassa varsin pienimuotoista mutta kasvussa. Esimerkiksi Itä-Euroopassa romaneihin kohdistuva väkivalta on lisääntynyt.

Tutkijan mukaan äärioikeiston nousu liittyy talouskriisiin, joka lisää joidenkin ryhmien taipumusta nähdä toiset ryhmät kilpailijoina. Ääriliikkeet ammentavat myös politiikasta, jossa maahanmuutosta puhutaan paljon ja ulkomaalaisia epäinhimillistäen.

Esimerkiksi perussuomalaisten kansanedustajan Olli Immosen taistelukutsu monikulttuurisuutta vastaan edustaa Sinkkosen mielestä ääriliikkeitä ruokkivaa puhetapaa.

Sipilä: Hallitus tekee kaikkensa

Niin kauan kun yhteiskunta tuomitsee väkivallan, väkivaltaa käyttävä ryhmittymä ei tutkijan mukaan voi nousta osaksi valtavirtaa.

– Yhteiskunnassa pitää vetää selvät rajat sille, mikä on sallittua ja mikä ei, Sinkkonen sanoo.

Suomessa äärioikeisto on noussut puheenaiheeksi Jyväskylän väkivaltaisuuksien vuoksi. Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) kommentoi maanantaina tapahtumia sanomalla, että hallitus tekee kaikkensa tällaisten väkivaltaisten tekojen välttämiseksi.

Sipilän mukaan perussuomalaisten eduskuntaryhmä tekee johtopäätöksensä siitä, miten suhtautua Immosen esiintymiseen Suomen Vastarintaliikkeen jäsenten kanssa.