Tutkija: Osa suomalaisista SS-vapaaehtoisista syyllistyi sotarikoksiin – Hakaristin ritarit -tutkimus murtaa monia SS-miehiin liitettyjä myyttejä

Uusi tutkimus murskaa suomalaisiin vapaaehtoisiin SS-miehiin liitetyn uskomuksen, jonka mukaan nämä olisivat taistelleet Saksan pahamaineisissa SS-joukoissa puhtain asein. Kirkkohistorian dosentti André Swanström sanoo teoksessaan Hakaristin ritarit (Atena), että osa suomalaisista SS-miehistä osallistui sotarikoksiin.

Sotarikoksista kertoo Swanströmin mukaan muun muassa erään Unterscharführerin (alikersantti) kirje, jossa hän valittelee, ettei ole päässyt tovereineen rintamalle.

 

 

"Lisäksi juutalaisten teloittamiseen riittää kehnompikin ampumataito kuin omaamamme", mies kirjoitti heinäkuussa 1941.

Sotarikoksen tunnusmerkit täyttää Swanströmin mukaan myös suomalaisten teloittama puna-armeijan poliittinen komissaari. Suomalaiset olivat näin noudattaneet Adolf Hitlerin komissaarikäskyä, jonka mukaan kaikki itärintamalla vangiksi saadut puna-armeijan komissaarit tuli teloittaa.

– Komissaarin teloittamisesta kertoi kirjeessä Jukka Tyrkkö, joka toimi sotakirjeenvaihtajana ja propagandamiehenä SS-joukoissa, Swanström sanoo.

"Eivät poikenneet muiden maiden vapaaehtoisista"

Swanström kertoo myös tapauksesta, jossa Westland-rykmentin komentajan Hilmar Wäckerlen salamurhan jälkeen Ukrainassa tehtiin massiivisia kostotoimia kesällä 1941. Yksi komppania lähetettiin tuhoamaan kylä, josta tappava luoti lähti. Tuossa komppaniassa palveli myös suomalaisia.

– Mutta heidän osuudestaan ei ole tarkempaa tietoa, Swanström sanoo.

Hän uskoo, että ulkomaisista arkistoista voi löytyä lisätietoja tähänkin tapaukseen.

Suomalaisista SS-miehistä 1960-luvulla kirjoittanut professori Mauno Jokipii antoi kirjassaan Panttipataljoona ymmärtää, että suomalaiset olivat vain sotarikosten todistajia ja sivustakatsojia. Swanströmin mukaan suomalaiset SS-vapaaehtoiset tuskin poikkesivat muiden maiden SS-vapaaehtoisista, joiden osuudesta sotarikoksiin on tietoa.

 

 

Himmlerin henkilökohtainen tuttu

Heinrich Himmlerin johtamiin Waffen-SS:n joukkoihin Saksaan lähti noin 1 400 suomalaista, joista 1 200 lähti vuonna 1941 ja loput 200 eli täydennyskomppania vuonna 1942. Palvelussitoumuksia on löytynyt arkistosta vajaalta 1 200 mieheltä, ja heistä noin 46 prosenttia ilmoitti puoluekannakseen Isänmaallisen kansanliikkeen (IKL) tai jonkin muun fasistisen ryhmittymän.

– Tämä on minimimäärä. Lisäksi jotkut ilmoittautuivat yleisellä tasolla isänmaallisiksi tai oikeistolaisiksi. Muista lähteistä pystyy selvittämään, että monet heistäkin olivat fasismin kannattajia, Swanström sanoo.

Suomalaisten SS-vapaaehtoisten kohdalla ei hänen mukaansa siis voi puhua epäpoliittisuudesta, vaan kokonaisuudessaan kyse oli vahvasti poliittisesta pataljoonasta.

Poliittisuutta kuvastaa Swanströmin mukaan myös se, että SS-vapaaehtoisten palattua Suomeen kesällä 1943 valtaenemmistö liittyi SS-Aseveljet-nimiseen yhdistykseen.

 

 

 

– Se ylläpiti SS-miesten perinteitä ja keskinäistä solidaarisuutta ja edusti myös vahvasti SS:n omaa aatetta. Aatteesta ei otettu etäisyyttä isolla joukolla kotiinpaluun jälkeen, vaan pikemminkin se sementoitiin SS-Aseveljet-yhdistyksen toimintaan. Yhdistyksen puheenjohtajana toimi suomalaisten yhdysupseeri ja pappi Kalervo Kurkiala, joka oli SS:n päällikön Heinrich Himmlerin henkilökohtainen tuttu ja vieraili hänen luonaan, Swanström sanoo.

Tausta

Talvisodan veteraanit lähtivät heti itärintamalle

– Suomesta lähti 1 400 vapaaehtoista poliittisiin ja sotilaallisiin Waffen-SS-joukkoihin.

– Suomalaiset sijoitettiin osittain ulkomaisista vapaaehtoisista koottuun SS-divisioona Wikingiin.

– Talvisodassa kokemusta saaneet suomalaiset sijoitettiin hajalleen divisioonan rykmentteihin (Westland, Nordland ja Germania) ja lähetettiin heti operaatio Barbarossan alkuvaiheessa itärintamalle.

– Enemmistö vapaaehtoisista kävi läpi koulutusjakson, jonka jälkeen heidät siirrettiin yhtenäisenä pataljoonana divisioonan yhteyteen rintamalle talvella 1941.

– Täydennyskomppania lähetettiin rintamalle loka–marraskuussa 1942.

– Tölzin upseerikoulun kahdelta kurssilta valmistui 21 suomalaista.

– Suomalaiset SS-miehet päätettiin palauttaa Suomeen kesällä 1943.

– Suomessa heidät hajotettiin erilleen armeijan joukko-osastoihin.

– Ainakin 74 suomalaista SS-miestä muutti sodan jälkeen ulkomaille ja kuoli siellä.

Lähde: Hakaristin ritarit -tutkimus

Kirkon piirissä haluttiin uskoa Saksasta hyvää – takana kommunismin pelko

Suomalaisille upseerioppilaille selvitettiin kansallissosialistisessa hengessä rotukysymystä – Koulutusohjelmaan kuului myös käynti keskitysleirissä