Tutkija: Työttömyys selittää maahanmuuttajien rikollisuutta – Lähi-idästä ja Somaliasta tulleet työllistyvät hitaimmin

"Syrjäytymisen ehkäiseminen on myös rikollisuuden ehkäisemistä".

Työttömyys ja heikko osallistuminen yhteiskuntaan selittävät sitä, miksi tietyissä maahanmuuttajaryhmissä rikollisuuden taso on niin korkea. Näin sanoo tutkija Martti Lehti Helsingin yliopiston Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutista (Krimo).

– Asiaan voitaisiin vaikuttaa nykyistä yksilöllisemmällä ja kokonaisvaltaisemmalla kotouttamisella, Lehti katsoo.

Krimon tutkija Mikko Aaltonen lisää, että yleisesti syrjäytymisen ehkäiseminen on myös rikollisuuden ehkäisemistä.

STT kertoi aiemmin tässä kuussa, että poliisille ilmoitetuissa seksuaalirikoksissa ulkomaalaisten epäiltyjen osuus kasvoi viime vuonna. Tutkimusten mukaan Lähi-idästä ja Afrikasta tulleilla maahanmuuttajilla on moninkertaiset pahoinpitely-, omaisuus- ja seksuaalirikollisuuden tasot kantaväestöön verrattuna, Lehti sanoo.

– Näistä maista suuntautuva maahanmuutto on suurelta osin humanitaarista. Ihmisten edellytykset osallistua työmarkkinoille ovat usein huonot, Lehti toteaa.

Kotouttaminen lähtömaasta riippumatta sama

Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) neuvotteleva virkamies Paula Karjalainen sanoo, että Lähi-idästä ja Afrikasta tulleita maahanmuuttajia lähestytään kotouttamisessa samalla tavalla kuin muita maahanmuuttajia. Näin on siitä huolimatta, että heidän lähtökohtansa poikkeavat muista maahanmuuttajista.

– Pakolaisuuttakin tuottavista maista tulevat ihmiset ovat hyvin erilaisia. On luku- ja kirjoitustaidottomia sekä korkeakoulutettuja. Ryhmittelyä lähtömaan perusteella ei ehkä ole katsottu järkeväksi.

Pellervon taloustutkimuksen (PTT) mukaan Lähi-idästä ja Somaliasta tulevat maahanmuuttajat työllistyvät Suomessa kaikkein hitaimmin. Näistä maista tulleilla maahanmuuttajilla ensimmäinen työpäivä oli keskimäärin kuuden vuoden ja kahden kuukauden päästä Suomeen tulosta. Vertailun vuoksi, esimerkiksi Virosta tulevat työllistyvät keskimäärin noin vuodessa ja kymmenessä kuukaudessa, Venäjältä tulevat neljässä ja puolessa vuodessa. Viime vuonna julkaistussa tutkimuksessa oli seurattu vuosina 1995–2006 tulleita työikäisiä maahanmuuttajia vuoteen 2013 asti.

Selvitys: Turvapaikanhakijat hyvin te-palveluissa

TEM:in selvityksen mukaan työ- ja elinkeinopalvelut tavoittivat oleskeluluvan saaneet turvapaikanhakijat hyvin. Viime tammi-heinäkuussa kuntaan rekisteröityneistä oleskeluluvan saaneista turvapaikanhakijoista 94 prosenttia oli syyskuun alussa ilmoittautunut työnhakijaksi, Karjalainen kertoo.

– Melko pieni määrä on siis työvoiman ulkopuolella.

Te-palveluihin ilmoittautuneista noin 90 prosentille oli tehty kotoutumissuunnitelma syyskuun alkuun mennessä. Yli puolet oli aloittanut kotoutumiskoulutuksessa tai työkokeilussa, Karjalainen kertoo.

– Oleskeluluvan saaneita turvapaikanhakijoita ohjattiin palveluihin muita maahanmuuttajia aktiivisemmin, heti oleskeluluvan myöntämisen jälkeen jo vastaanottokeskuksessa.

Karjalaisen mukaan esimerkiksi palkkatukea ja työkokeiluja voisi maahanmuuttajille olla nykyistä enemmän.

– Työllistymistä helpottaisivat työelämää lähellä olevat palvelut, joissa pääsee näyttämään osaamistaan.

Eläketurvakeskuksen viime vuonna julkaiseman tutkimuksen mukaan varsinkin palkkatuki edistää maahanmuuttajien työllistymistä.

– Työyhteisöjenkin pitäisi muuttua niin, että otettaisiin avoimemmin töihin ihmisiä, vaikka he eivät osaa täydellisesti suomea, Karjalainen lisää.

Tästä on kyse: Lähi-idästä ja Somaliasta tulleet työllistyvät hitaimmin

– Somaliasta ja Lähi-idästä tulleet maahanmuuttajat työllistyvät keskimäärin kuuden vuoden ja kahden kuukauden päästä Suomeen tulosta.

– Näiden ryhmien tilanne työmarkkinoilla ei tilastojen mukaan neljän ja kahdeksan maassaolovuoden välillä juuri parane.

– Neljän vuoden jälkeen työttömänä tai työelämän ulkopuolella oli 62 prosenttia. Kahdeksan vuoden jälkeen vastaava luku on tasan 60. Työvoiman ulkopuolella oli molempina tarkasteluvuosina noin 30 prosenttia.

– Palkansaajina oli neljän vuoden jälkeen 14 prosenttia ja opiskelijoina 21 prosenttia. Kahdeksan vuoden jälkeen työssä oli 18 prosenttia ja opiskelijana 17.

– Esimerkiksi Virosta sekä Länsi- ja Etelä-Euroopasta saapuvista neljän vuoden jälkeen oli työssä yli puolet. Työttöminä tai työelämän ulkopuolella oli reilu kolmannes.

– Aineistossa on vuosina 1995,1996, 2000, 2001, 2005 ja 2006 maahan muuttaneet, joita on seurattu vuoteen 2013 saakka. Työllistymistarkastelussa on mukana 18–64-vuotiaat.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Kuva kertoo: Näin eri puolilta maailmaa tulevat maahanmuuttajat työllistyvät Suomessa