Tutkija: Vaaleissa tapahtui kulttuurinen vastaisku – "Ääripäät ruokkivat toisiaan"

Perinteiset puolueet eli SDP, kokoomus ja keskusta ovat yhä pienempiä tekijöitä politiikassa, kommentoi eduskuntavaalien tulosta dosentti, poliittiset kuplat -tutkimushankkeen johtaja Arttu Saarinen Turun yliopistosta.

Vaalien suurimpia voittajia ovat vihreät, vasemmistoliitto ja perussuomalaiset.

– Nämä puolueet, etenkin vihreät ja vasemmistoliitto, kasvattivat selkeästi osuuttaan.

Saarisen mukaan suuret perinteiset puolueet eivät ole aktiivisesti uudistaneet toimintatapojaan kuten pienemmät puolueet, ja se heijastuu vaalitulokseen.

– Ne eivät esimerkiksi valitse puheenjohtajiaan tai päätä hallitukseen osallistumisestaan jäsenäänestyksellä kuten vasemmistoliitto aikoo nyt tehdä, sanoo Saarinen.

Saarisen mukaan pienten puolueiden nousua on pohjustettu jo aiemmissa vaaleissa, mutta nyt se konkretisoitui.

– Historiallista on se, että yhdenkään puolueen ääniosuus ei näytä nousevan yli 20 prosentin, kun äänistä on laskettu vajaat 80 prosenttia.

Saarisen mukaan vihreiden, vasemmistoliiton ja perussuomalaisten hyvä vaalitulos ja toisaalta perinteisten puolueiden kannatuksen hiipuminen on malliesimerkki kulttuurisesta vastaiskusta.

– Jo 80-luvulla Suomi oli maa, jossa kannatusta oli varsin liberaaleille arvoille. Nyt vihreät ja uusi vasemmisto, mitä Li Andersson edustaa, ovat sen ilmentymiä.

Kulttuuriseen vastaiskuun kuuluu se, että ääripäät ruokkivat toisiaan, ja se näkyy perussuomalaisten suosiona.

– Olemme tutkineet, että esimerkiksi sosiaalisessa mediassa äänessä ovat ne, jotka edustavat arvoasteikon ääripäitä. Keskivaiheilla olevien ääni ei siellä kuulu, sanoo Saarinen.

Saarisen mukaan Jussi Halla-ahon johtamat perussuomalaiset ei kuitenkaan ole samalla tavalla konservatiivinen puolue kuin Timo Soinin johtamana.

– Kuten eurooppalaiset oikeistopopulistit, Halla-ahonkaan johtamat perussuomalaiset eivät ole ottaneet jyrkkää kantaa esimerkiksi homoseksuaaleihin, sanoo Saarinen.

Eilisten eduskuntavaalien jälkeen Suomi on kuitenkin edelleen poliittisesti erittäin vakaa maa.

– Siitä kertoo se, että uudet puolueet tai liikkeet eivät juurikaan saaneet kannatusta, huomauttaa Saarinen.