Tutkija: Yksipuolisen musiikin kuuntelu voi joskus olla merkki ongelmista

Nuoret käyttävät musiikkia taitavasti tunteidensa säätelyyn. Hyvin yksipuolista musiikkia kuunteleva nuori voi olla jumissa yhden ongelmakenttänsä kanssa.

Muistatko vielä sen kappaleen, jota sinulla oli tapana nuoruudessasi kuunnella täysillä, kun olit vihainen? Entä kun olit hurjan iloinen?

Siitä on ehkä aikaa kolme vuotta, tai kolmekymmentä, mutta jos nyt laitat saman kappaleen soimaan, se ei välttämättä kuulosta niin hyvältä. Saatat kuitenkin tavoittaa tunteita niiltä ajoilta.

– Voi olla niin, että sellainen musiikki on palvellut jotakin tarkoitusta silloin. Joku kappale saattaa edustaa niitä tunne-elämän tarpeita, joista on jo kasvanut ohi. Sitä kasvun vaihetta ei enää ole olemassa, Jyväskylän yliopiston musiikkipsykologian dosentti, tutkija Suvi Saarikallio sanoo.

– Itsekin kuuntelin rankempaa rokkia teinivuosina ja samoin kuunteli ystäväpiirini. Siinä oli ehkä jotakin tarvetta sanallistaa jotakin tunnetta, sanoo Saarikallio, joka nykyään pitää esimerkiksi Juha Tapion lyriikoista.

Nuoret käyttävät Saarikallion mukaan musiikkia tietoisesti tunteidensa säätelyyn ja hyödyntävät siinä taitavasti mobiiliteknologiaa. Jopa teini-ikäiset osaavat syvällisesti reflektoida musiikin käyttöään.

– Teinivuosina tunne-elämän käsittelyn taidot vielä kehittyvät, mutta musiikki on nuorille helppo väline käsitellä vaikeita ja abstrakteja tunnekokemuksia.

Musiikki on maailma, jossa voi vapaasti eläytyä koko kehollaan ja antaa mennä, tuntea juuri sitä, mitä tuntee. Toisaalta musiikki tarjoaa prosessointituen, itsereflektiota tukevan tunnerakenteen.

– Sillä myös pystyy luomaan eri tilanteisiin sopivan tunnelman, Saarikallio kertoo.

Lisäksi musiikki tukee identiteettikehitystä, ja toimii usein myös oman minän ilmiasuna, viestinä omista arvoista.

Tuulia Mäntymaa, 17, istuu penkillä Jyväskylän Kirkkopuiston laidalla kuulokkeet korvissa.

– Jos olen vihainen tai surullinen, laitan napit korville ja alan kuunnella suosikkikappaleitani. Siitä tulee aina heti paljon parempi olo, instant relief, hän sanoo.

– Riippuu olosta, mikä kappale tehoaa parhaiten, mutta tykkään paljon Gallant–Shotgunista. Myös Matt Maesonin biisit The Cringe ja Put It On Me helpottavat aina.

Saarikallion mukaan musiikki ei anna valmiita merkityksiä, vaan jokainen voi kuulla sen mitä haluaa. Kappaleesta voi poimia vain yhden sanan tai elämäntilanteeseen sopivan tunnesävyn.

Yksi musiikin tavallisista tarkoituksista arjessa onkin juuri stressin vähentäminen.

Tutkimusten mukaan ihmiset valitsevat musiikin juuri mielialansa mukaan. Margarida Baltazarin tuore Jyväskylän yliopistossa tekemä väitöstutkimus kertoo, että se, mikä aspekti musiikissa kulloinkin hyödyntää parhaiten tunteiden säätelyä, riippuu tavastamme käsitellä tunteita.

Kun haluamme analysoida tunteitamme, kokemuksiamme tai ajatuksiamme, meillä on taipumus valita lempimusiikkiamme, jossa on meille merkityksellinen lyriikka tai johon liittyy muistoja.

Jos taas haluamme vaikkapa vaihtaa energiatasoamme, keskitymme rytmiin, tunnelmaan ja instrumenttien ääniin.

Silläkin on merkitystä, kuunteleeko ihminen aina samaa musiikkia ja samalla tavalla. Tutkimusten mukaan musiikin monipuolinen hyödyntäminen vaikuttaa suotuisaan nuoruusiän kehitykseen.

– Ihminen on vahvoilla, jos hänellä on paljon työkaluja tunnemaailmansa työstämiseen, Saarikallio sanoo ja jatkaa, että hyvin yksipuolista musiikkia kuunteleva nuori voi olla jumissa yhden ongelmakenttänsä kanssa.

– Hän ehkä osaa ottaa musiikista irti vain ongelmiaan heijastavan puolen. Musiikin käyttö tunnesäätelyssä on kuitenkin taito, jossa voi kehittyä.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen verkko joka päivä 15 eur. / 3 kk kestotilauksena

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .