Tutkija istui vuosia suomalaisten rekkamiesten kyydissä ja totesi, että rytmihäiriöt sävyttävät rekkakuskien työtä

Rekkakuskit elävät rytmihäiriöiden sävyttämää arkea, kertoo väitöskirjatutkimus. Tutkimuksessa puhutaan sosiaalisista rytmihäiriöistä eli esimerkiksi siitä, että työrytmi ja työn ulkopuolinen elämä ovat eritahtisia.

Rytmihäiriöt ilmenevät tutkimuksen mukaan rekkamiesten vaikeutena tarttua perheenjäsenten ja tuttavien rytmeihin sekä vapaa-ajalla tapahtuviin sosiaalisiin aktiviteetteihin.

Lisäksi kuskeilla on haasteita rytmittää työntekoa itselle mielekkäällä tavalla.

– Työn rytmit vaikeuttavat omaehtoiselta tuntuvan rytmin toteuttamista. Rekkakuskit ovat välillä puun ja kuoren välissä. Pitäisi esimerkiksi noudattaa tiukat raamit antavaa ajo- ja lepoaikalakia ja viedä toisaalta kuorma ajoissa perille. Se ei aina kohtaa, väitöskirjatutkija Timo Aho kertoo.

Toisaalta kuljetustehtävät ja tilanteet niiden sisällä vaihtelevat ja siksi myös rekanajon rytmit ovat välillä paremmin sopusoinnussa.

Perinteisesti rekkamiesten ammatillinen maskuliinisuus on rakentunut tavarankuljetustehtävän itsenäisen hallinnan varaan. Ahon mukaan voimistunut juridis-logistinen valvonta on kuitenkin kaventanut rekkamiesten mahdollisuuksia rakentaa ammatillista maskuliinisuutta tavarankuljetustehtävän itsenäiselle rytmittämiselle.

– Rekkamiehet eivät ole kuitenkaan alistuneet muutospaineen alla, vaan käänsivät tilanteen niin, että heillä on edelleen tien päältä karttuneen laajan käytännön kokemuksensa vuoksi erityistä ja vaikeasti saavutettavissa olevaa ammattitaitoa.

Ahon mukaan rekkamiesten rytmihäiriöiden purkamiseksi tulisi miettiä koko kuljetusketjun organisointia, jos halutaan pysyvämpää muutosta laajassa mielessä.

– Yksittäisten rekkakuskien mahdollisuudet kamppailla rytmihäiriö-rakenteita vastaan ovat kuitenkin aika rajallisia, koska rytmihäiriöt ovat kytköksissä tapoihin joilla tuotantoa, kaupan palveluita ja logistiikkaa integroidaan ja organisoidaan. Myös työ-, ajo- ja lepoaikalakeihin sekä digitaalisen ajopiirturin tulkintaan olisi syytä tehdä tarkistuksia.

Tutkimus tehtiin osallistumalla kymmenen eri toimialalla työskentelevän varttuneen suomalaisrekkamiehen työreissuille vuosien 2012 ja 2017 välisenä aikana.

Väitöskirjatutkimus tarkastetaan 27.4. Jyväskylän yliopistossa.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .