Tutkijat: Koulussa on oltava myös rauhoittumisen paikkoja – Keskittyminen voi olla haastavaa, jos yhdessä verhoilla erotetussa tilassa on jopa 100 oppilasta kerralla

Jyväskylän yliopiston opettajankoulutuslaitoksen tutkijatohtori Kreeta Niemi tutkii avoimia oppimisympäristöjä suomalaiskouluissa.

Tutkimuksessa on muun muassa videoitu vuorovaikutusta sekä haastateltu opettajia ja oppilaita. Mukana on kymmenkunta koulua "pohjoisesta etelään".

Niemen mukaan jo tähän mennessä tutkitun perusteella hyvää on se, että avoimet oppimisympäristöt mahdollistavat uudenlaisia toimintatapoja opettajille ja oppilaille.

– Yhteisopettajuus ja työtiiminä toimiminen voivat vähentää opettajan työkuormaa, kun opetusta voidaan suunnitella ja toteuttaa yhdessä. Lisäksi keskustelu pedagogiikasta on lisääntynyt.

– Avoimissa tiloissa on paljon potentiaalia. Tällä hetkellä myös etsitään ja kehitetään hyviä käytänteitä uusissa tiloissa, Niemi kommentoi.

Haasteitakin löytyy. Niemen mukaan yhdessä, esimerkiksi verhoilla erotellussa avoimessa oppimistilassa voi olla jopa 100 oppilasta kerralla.

– Jos yhdellä ryhmällä toiminnallisempaa oppimista, josta kuuluu paljon ääntä ja toisella hyvin keskittymistä vaativaa toimintaa, tämä voi aiheuttaa haasteita, sillä akustiikkaverhot tai siirtoseinät eivät blokkaa tarpeeksi ääntä, Niemi sanoo.

Tutkimuksen mukaan rauhallisia pienryhmätiloja on tehty useimpiin kouluihin, mutta niitä voitaisiin tarvita lisää.

Opetuksen toteuttaminen avoimissa tiloissa vaatiikin paljon yhteissuunnittelua. Niemen mukaan myös oppilaiden pitää tietää, mitä heiltä odotetaan.

– Uudenlaiset tilat edellyttävät oppilaalta yhä enemmän vastuunottoa omasta toiminnasta ja muiden huomioimista. Nämä taidot on opeteltava ja se myös vaatii aikaa ja työtä. Ihannekoulussani pienimmillä oppilailla olisi ensin enemmän toimintaa omassa pienemmässä ryhmässä ja sosiaalisuutta tulisi vähitellen lisää lapsen kehittymisen mukaan, pohtii Niemi.

Niemi kertoo, että kouluille suunnatussa sähköisessä kyselyssä oppilaat kokevat koulut viihtyisiksi ja pitävät opettajan läsnäolosta.

Tutkimuksen perusteella yksi haaste avoimissa tiloissa opetettaessa ovat jatkuvat keskeytykset.

– Jos toiset lähtevät esimerkiksi pihalle, toisten työ voi häiriintyä, kun perinteisiä käytäviä ei ole. Jo koulujen suunnitteluvaiheessa on huomioitava, miten rakennetaan toimiva kulkulogiikka erityisesti isoihin kouluihin.

Niemen mukaan uusiin kouluihin voidaan tehdä erilaisia oppimisalueita.

– Esimerkiksi tietyntyyppistä tilaa tutkimiseen, toisenlaista luovaan tekemiseen ja lisäksi keskustelun ja sosiaalisen vuorovaikutuksen mahdollistavia tiloja, hän listaa.

Koulutuksen tutkimuslaitoksen tutkijatohtori Tiina Mäkelän väitöstutkimuksen (2018) mukaan oppilaiden kannalta hyvä oppimisympäristö on sellainen, jossa on tasapaino yhteisöllisyyden ja yksilöllisyyden välillä.

– Vaikka koulussa olisi avoimia oppimistiloja, siellä olisi hyvä olla myös mahdollisuuksia rauhoittumiseen ja yksintyöskentelyyn, kuten yksityisempiä nurkkauksia tai pienryhmätiloja. Lapset ja nuoret tarvitsevat myös tämäntyyppisiä tiloja.

Pohjimmiltaan kyse ei Mäkelän mukaan ole siitä, millainen on tilojen rakenne, vaan siitä, millaista pedagogiikkaa tiloissa toteutetaan.

– Myös opettajat tarvitsevat koulutusta uusien tilojen käyttöön, ja tässä voi usein olla puutteita, hän sanoo.

Mäkelän mukaan lasten on hyvä oppia toimimaan erilaisissa vaihtelevissa ympäristöissä, sillä tätä tarvitaan myös tulevaisuuden opinnoissa ja työelämässä.

– Voi toki olla, että innovaatiohengessä on yksittäisissä kouluissa ollut tila-asiassa ylilyöntejä. Luotan, että koulut löytävät haasteisiin ratkaisut, sanoo Mäkelä.

Nyt vallalla oleva virtaus on Mäkelän mukaan se, että haetaan uudistamista. Tasapaino uudistamisen ja säilyttämisen välillä olisi hyvä huomioida.

– Tutkimukseni mukaan lapset ja nuoret kokevat, että kouluissa on myös paljon hyvää ja vanhaa, jota kannattaisi säilyttää. Mikään ei osoita, että kertaheitolla pitäisi hylätä perinteiset luokkahuoneet, niilläkin voi olla oma tarkoituksensa opiskelun osana, Mäkelä huomauttaa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.