Tutkijat ehdottavat vaalirahakattoa

Katto tasoittaisi eri ehdokkaiden mahdollisuuksia tulla valituksi.

Eduskuntavaalikampanjaan voitaisiin asettaa euromääräinen ehdokaskohtainen katto, mikä tasoittaisi eri ehdokkaiden mahdollisuuksia tulla valituksi. Näin ehdottavat tänään julkaistun Kamppailu vallasta -kirjan neljä tutkijaa.

Lisäksi he tarjoavat Ruotsin mallin mukaista tasauspaikkajärjestelmää, jossa puolueiden kansanedustajien määrä noudattaisi tarkemmin koko maan äänestystulosta.

Kamppailu vallasta -kirjan ovat kirjoittaneet Eduskuntatutkimuksen keskuksen tutkijat Erkka Railo, Mari K. Niemi ja Sini Ruohonen sekä e2-ajatuspajan tutkija Ville Pitkänen.

Kirjassa kuvataan vaalikamppailun kehittymistä sotien jälkeisen Suomen luokkayhteiskunnasta viime vuoden eduskuntavaaleihin asti. Puolueet edustivat sotien jälkeen maanviljelijöitä, työväenluokkaa tai sivistyneistöä ja porvareita, ja puolueiden yhteistyö oli vaikeaa.

Vuoden 1958 eduskuntavaaleissa 80 prosenttia äänestäjistä korosti puoluetta ehdokkaan sijaan. Nykykielellä äänestäjät olivat siis tiukasti kuplissaan. 1960-luvulla moni kupla puhkesi. Ihmiset muuttivat maalta kaupunkeihin, ja moni maanviljelijä siirtyi pelloilta tehtaisiin.

Nyt tutkijat näkevät uusia kuplia, joita sosiaalinen media on synnyttänyt. Samaa mieltä sosiaalisessa mediassa olevat ovat kuin vanhan puoluelehden lukijat, jotka voivat helposti valita omaa ajattelua tukevat sisällöt. Poliitikot ja kansalaiset kohtaavat sosiaalisessa mediassa kuin tupailloissa 1940-luvulla, eli samaa mieltä olevat saavat tukea ajatuksilleen.

Yhteiskunnallisen keskusteluilmapiirin kärjistyminen saattaa vaikuttaa politiikkaan samalla tavalla kuin 1940- ja 1950-luvuilla. Puolueet eivät sotien jälkeen kyenneet kompromisseihin, kun politiikka näytti nollasummapeliltä. Esimerkkinä 2000-luvun kehityksestä kirjoittajat käyttävät Jyrki Kataisen (kok.) kuuden puolueen hallitusta, jossa puolueet keskittyivät keskinäiseen kiistelyyn.

Erona sotien jälkeiseen aikaan on kuitenkin puolueiden heikompi luokkaperusta. Liikkuvien äänestäjien määrä on valtavasti suurempi, kun esimerkiksi vuosien 2011 ja 2015 eduskuntavaaleissa sadattuhannet suomalaiset vaihtoivat puoluetta tai siirtyivät katsomoon.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.