Tutkijat toivovat tukea medialle - Ylen asemaa ei koeta ongelmaksi

Eri yliopistojen tiedotustutkijat toivovat, että pian työnsä aloittava uusi hallitus parantaa kaupallisten tiedotusvälineiden toimintaedellytyksiä. Esimerkiksi verkkolehtien arvonlisäveron laskeminen saa tutkijoiden yksimielisen kannatuksen. Yleisradion vahvistunutta asemaa he eivät näe ongelmana.

– Tulevaisuus on digitaalisen jakelun. Hallituksen toivoisi käynnistävän tutkimushankkeita siihen, miten paperille painetusta ja fyysisesti jaetusta lehdestä siirrytään digitaalisen lukulaitteen lehteen. Riittävän hyvän lukulaitteen kehittäminen on tärkeää, korostaa informaatiotutkimuksen ja viestinnän professori Erkki Karvonen Oulun yliopistosta.

Tampereen yliopiston viestinnän, median ja teatterin yksikön johtaja, dosentti Heikki Hellman muistuttaa, että kaupallisesti toimivan median alasajo on uhka suomalaiselle sananvapaudelle ja demokratialle. Hänen mukaansa paras tilanne on silloin, kuin julkisen ja kaupallisen median kesken vallitsee tasapaino.

– En väitä, että lehdistötuki sinänsä ratkaisisi kaupallisen median ongelmia, mutta kiinnostavaa on, että Suomi ainoana Pohjoismaana on käytännössä kokonaan luopunut lehdistötuesta, Hellman toteaa.

”Ylen vahva asema on siunaus”

Norjassa on käyty tänä keväänä poliittista keskustelua sikäläisen yleisradioyhtiön NRK:n roolista. Sen asemaa on pidetty liian vahvana, koska jo yksi neljästä norjalaisesta toimittajasta työskentelee NRK:ssa. 

Suomessa Yleisradion ja kaupallisen median palveluksessa olevien journalistien suhdeluku on samankaltainen kuin Norjassa. Meillä Ylen suhteellinen asema on vahvistunut selvästi viime vuosina, koska kaupalliset tiedotusvälineet ovat vähentäneet merkittävästi henkilöstöään taloudellisten vaikeuksien takia.

Journalistiikan emeritusprofessori Raimo Salokangas Jyväskylän yliopistosta ei pidä Ylen vahvistumista ongelmana. Hänen mielestään toimittajamäärissä ei ole olemassa mitään ihanteellista suhdetta julkisen ja kaupallisen puolen välillä.

– Nykyinen media on sellaisessa tilassa, että Ylen vahva asema on pikemminkin siunaus kuin ongelma sananvapauden ja demokratian kannalta. On hyvä, että on edes yksi taho, joka kohtalaisen varmasti kykenee harjoittamaan 'vakavaa' ja olennaisiin asioihin kytkeytyvä journalismia tilanteessa, jossa kaupallinen media joutuu yhä enemmän mielistelemään sosiaalisen median kuplissa elävää yleisöään, Salokangas sanoo.

Viestinnän professori Esa Väliverronen Helsingin yliopistosta on samoilla linjoilla.

– Silloin, kun yleisradiotoiminta on riippumatonta, tuo suhde on tuskin erityinen ongelma sananvapauden ja demokratian kannalta. Kaupallisen median tarjonnan kaventuminen on tietysti ongelma, mutta se johtuu ihan muusta kuin Ylestä. Sitä paitsi näyttää selvältä, että myös Ylen vakinaisen henkilökunnan määrä vähenee lähivuosina.

”Ylen oltava netissä”

Yleisradio on lisännyt viime vuosina rajusti uutistuotantoaan netissä. Kaupallinen media kokee sen ongelmaksi, koska sen nähdään vaikeuttavan verkkolehtien taloudellista menestystä.

Pitäisikö Yleisradion verkko- ja mobiilipalveluiden toimintaa jotenkin rajoittaa?

– Jos Yle rajataan verkosta, siitä tehdään jonkinlainen broadcasting-museo. Yleisö on verkossa, siellä on myös median oltava, on se alun perin ollut paperia tai ääntä tai kuvaa. Yhtä hyvin, tai siis huonosti, voisi ajatella, että koska sanomalehti on alkujaan ollut vain paperia, sen pitää pysyä paperina eikä ainakaan pidä alkaa panna verkkosivuilleen ääntä ja liikkuvaa kuvaa. Maailma nyt vain on sellainen, että kaikki media on sillä yhdellä alustalla, Salokangas pohtii.

Myöskään professorit Erkki Karvonen ja Esa Väliverronen eivät kannata Ylen rajaamista nettitoiminnan ulkopuolelle.

– Mobiilipalveluissa voisi kyllä miettiä, miten kaupallisen median kilpailukykyä saataisiin parannettua, Väliverronen ehdottaa.

Yleisradion hallituksessa istuva Heikki Hellman muistuttaa, että nykyisin mikään uutisväline ei tule toimeen ilman digitaalisia verkkosisältöjä.

– Myös Yleisradio on lisännyt verkossa erilaisia uutispalveluja, jotka muistuttavat 'verkkolehteä', mutta ne eivät todellakaan ole syöneet yleisöä muiden mediatalojen verkkouutisilta. Ilta-Sanomat ja Iltalehti ilmaisine palveluineen kahmivat lukijat, samoin Googlen kaltaiset kansainväliset toimijat, Hellman sanoo.

Norjan hallitus kaavailee maan yleisradion NRK:n verkkouutisten muuttamista käyttäjille maksullisiksi. Idean tuominen Suomeen ei saa kannatusta tiedotustutkijoilta:

– Tällöin käyttäjät maksaisivat palvelusta ikään kuin kahteen kertaan. Eikä se noita median murroksen aiheuttamia ongelmia ratkaise, Esa Väliverronen uskoo.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.