Tutkijat välttelevät Tiitisen listaa

Jo kaksi vuotta tutkimuskäyttöön avoinna ollutta listaa ei ole yksikään tutkija pyytänyt Supolta.

Yksikään tutkija Suomessa ei ole pyytänyt Tiitisen listaa nähtäväksi, vaikka lista on ollut tutkimuskäyttöön saatavissa jo yli kaksi vuotta.

– Tiitisen listaa ei ole tutkimuskäyttöön nimenomaisesti pyydetty, Verna Leinonen Suojelupoliisista (Supo) viestinnästä vahvistaa.

Vuonna 1990 Supon kassakaappiin suljettu lista sisältää vinkkitietoa 18–20 suomalaisesta, jotka olivat yhteydessä DDR:n ulkomaanvakoilun Stasin upseerien kanssa. Listan on epäilty mahdollisesti sisältävän tunnettujen poliitikkojen nimiä. Vuodesta 2015 alkaen listaa on tietyin ehdoin voinut saada tutkimuskäyttöön.

Tutkijoiden mielenkiinnottomuus kohuttua listaa kohtaan herättää ihmetystä myös heissä itsessään.

– Sitä sopii todella kysyä ja ihmetellä, toteaa historioitsija Jukka Tarkka, kun häneltä kysytään, mistä johtuu, että kukaan ei ole pyytänyt listaa.

– Kyllä tämä oli minulle yllätys. Olisin kuvitellut, että olisi pyydetty, koska tutkimusjulkaisuja kylmän sodan ajasta on tullut, Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilä puolestaan sanoo.

Monta selitystä

Toimittajat ovat yrittäneet saada listaa julki vuosien ajan turhaan. Viimeinen yritys kumoutui korkeimmassa hallinto-oikeudessa vuonna 2010.

Uutissuomalainen kysyi useilta Suomen johtavilta politiikan ja historian tutkijoilta, miksi he eivät ole halunneet nähdä listaa. Osa kertoo, uskovansa, ettei kuitenkaan saisi sitä, osa taas ei koe mielenkiintoa aiheeseen.

– Lupaprosessi on raskas ja sitä on aika lailla säädelty, se on minun kiinnostusta vähän vähentynyt, Jokisipilä sanoo.

– En usko, että saisin sitä, koska olen julkisuudessa moneen kertaan vaatinut listan julkistamista, Itä-Euroopan tutkimuksen yliopistonlehtori Arto Luukkanen toteaa.

– En ole edes pyytänyt, enkä menisi katsomaan, vaikka annettaisiinkin. Se on kummajainen ja mörkö, joka takavuosina tuli ihan turhan takia julkisuuteen, tunnettu Itä-Saksan tutkija, emeritusprofessori Seppo Hentilä huomauttaa.

On kuitenkin yksi tutkija, joka ei sano mitään. Hän on entinen Supon erikoistutkija, poliittisen historian professori Kimmo Rentola.

– En haluaisi tähän lähteä ollenkaan, Rentola sanoo, kun kysytään, onko hän pyytänyt nähtäväkseen Tiitisen listaa.

"Pelon täyttämä maa"

Kovan onnen diplomaatti ja professori Alpo Rusi joutui vuonna 2002 Supon epäilemäksi vakoilusta Stasin hyväksi. Syyttä, kuten myöhemmin paljastui. Myöskään hän ei ole pyytänyt listaa.

– En luota yksinkertaisesti Supoon. Pelkään, että jälleen kerran keksittäisiin joku syy, ja minua alettaisiin tutkia, että olenko vuotanut nimiä siitä listasta, Rusi kommentoi.

Hän epäilee, että juuri pelko on yksi syy, miksi muutkin tutkijat välttelevät Tiitisen listan tutkimista.

– Heidän oikeusturvansa ei riitä. Kun jokin nimi alkaisi liikkua kaupungilla, ensimmäisenä mentäisiin tutkijan kimppuun, jolle aineisto on näytetty, Rusi sanoo.

Luukkanen on Rusin linjoilla.

– Pitäisi olla joku Suomen lähihistoriasta tutkimusta tekevä hahmo, joka olisi valmis uhraamaan uransa, mutta kukaan ei halua sitä tehdä. Tämä on pelon täyttämä maa, Luukkanen sanoo.

Hän kuitenki sanoo "sydän kylmänä" miettivänsä, uskaltaisiko itse jossakin vaiheessa pyytää listaa.

Jukka Tarkka kannustaa tutkijoita tarttumaan nopeasti aineistoon.

– Olisi erittäin tärkeää, että joku tutkija tekee pikapikaa tekee akateemisen projektin siitä ja katsoo, miten siinä käy, hän toteaa.

Itse hän ei ole omien sanojensa mukaan tutkinut aihealuetta viime vuosina, eikä siksi ole pyytänyt listaa.

Tiitisen listan ehdot

Supon viestinnän mukaan Tiitisen listan tutkimiseen on voitu harkita vuodesta 2015 lähtien lupaa tietyillä ehdoilla.

– Tutkimuslupaa voidaan harkita akateemiseen tutkimukseen. Harkinta aineiston luovuttamisesta tehdään tapauskohtaisesti. Tutkimussuunnitelma pitää olla ja siinä selkeät perusteet, minkälaista tutkimusta ollaan tekemässä, Supon viestinnän Verna Leinonen sanoo.

Luvan anomisen jälkeen tutkimuslupa voidaan tapauskohtaisesti myöntää, mutta julkistamiselle voitaisiin asettaa Leinosen mukaan joitakin rajoituksia. Aiemman julkisuudessa olleen tiedon mukaan esimerkiksi listan nimiä ei saisi julkistaa.

Supon hallussa olevalla Tiitisen listalla on 18–20 suomalaisen nimet, joiden epäillään tehneen yhteistyötä Itä-Saksan tiedustelupalvelun Stasin kanssa.

Länsi-Saksan tuvallisuusviranomaiset olivat saaneet listan Stasin arkistoista. Lista päätyi Supolle vuonna 1990. Lista sai nimensä tuolloin Supon päällikkönä toimineen Seppo Tiitisen mukaan.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen verkko joka päivä 15 eur. / 3 kk kestotilauksena

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .