Työaika ei tee papista leipäpappia – kirkkoväki halutaan työaikalain piiriin

Liittojen tekemissä selvityksissä on huomattu, että esimerkiksi pappien työaika ylittää reippaasti keskimääräisen suomalaisen työtunnit.

Kirkon piirissä etsitään ratkaisuja siihen, miten papit ja kanttorit saataisiin työaikalain piiriin. Mahdollisuuksina nähdään kirkon tulevaisuuskomitean esiintuoma vuosityöaika tai kahdessa seurakunnassa kokeiltu moduulityömalli.

Kolme kirkon työntekijöiden ammattiliittoa vaatii työaikalain soveltamista myös hengellisen työn viranhaltijoihin. EU:n työaikadirektiivistä ja työaikalaista on voinut poiketa toiminnan erityispiirteiden vuoksi tai sellaisissa tapauksissa, joissa työntekijät voivat päättää työajasta itse. Liittojen mielestä perustelut eivät enää sovi kirkon hengelliseen työhön.

Liittojen tekemissä selvityksissä on huomattu, että esimerkiksi pappien työaika ylittää reippaasti keskimääräisen suomalaisen työtunnit.

– Se alkaa vaikuttaa jaksamiseen monen kohdalla. Vuoden 2014 jäsentutkimuksessa 20 prosenttia papeista kertoi jaksamisongelmista, sanoo toiminnanjohtaja Jussi Junni Kirkon akateemiset -liitosta.

Junnin mukaan neuvotteluissa ollaan tällä haavaa odottavalla kannalla kahdestakin syystä.

– Työaikalain kokonaisuudistus on yksi hallituksen kärkihankkeista, ja sieltä pitäisi tulla valmista vielä kevään aikana. Akava on näissä neuvotteluissa mukana viemässä meidän ajatuksiamme.

Työaikaa mietitään myös kirkon sisällä. Kirkon tulevaisuuskomitea ehdotti syksyllä hengellisen työn tekijöiden siirtymistä työsuhteisiin ja sitä kautta työaikaan. Pappien ja kanttorien osalta käyttöön voitaisiin ottaa vuosityöaika. Kirkolliskomitea päättää kantansa ehdotuksiin toukokuussa. Hengellisen työn tekijöitä on virkasuhteissa noin 6 100, seurakuntapappeja heistä on 2 200.

Kirkossa mennään nyt eri suuntaan kuin muussa yhteiskunnassa. Työntekijät halutaan työaikalain piiriin, kun taas esimerkiksi Elinkeinoelämän keskusliitto EK ajaa mallia, jossa asiantuntijat olisivat kokonaan työaikalain ulkopuolella.

Hyviä ja huonoja puolia

Kokonaistyöajassa olevan henkilön työaika määritellään vuositasolla tai lyhyemmissä ajanjaksoissa. Vuosityöaika on saanut myös kirkon liittojen omissa jäsenkyselyissä kannatusta.

– Olisi hyvä kuitenkin testata myös sitä. Yritämme yhdessä kirkon työmarkkinalaitoksen kanssa saada kokeilusopimusta vuosityöajasta, Junni sanoo.

Kokeilutietoa on kertynyt myös moduulityömallista, joka on ollut käytössä Meilahden seurakunnassa Helsingissä jo vuodesta 2010.

– Siinä työaika perustuu noin kaksituntisiin moduuleihin, joita on keskimäärin 19 viikossa. Työaika olisi keskimäärin 38 tuntia viikossa.

Junnin mukaan moduulityöaika on vähentänyt ainakin sairauspoissaoloja ja edesauttanut työn suunnittelua.

Joensuun kirkkoherra Petri Rask kertoo huomanneensa, että varsinkin pidempään alalla olleet papit vierastavat työaikaa.

– Työajattomassa työssä on omat ongelmansa, mutta myös hyvät puolensa. Voi hoitaa omia asioitaan päivälläkin eikä tarvitse pitää työajasta kirjaa.

Rask puhuu työajan puolesta. Hän on ehdottanut, että osa Joensuun kuudesta seurakunnasta lähtisi kokeilemaan moduulityöaikaa.

Monen mielestä papin kutsumustyössä on vaikea erottaa sitä, mikä on vapaa-ajan keskustelua ja mikä seurakuntalaisten kohtaamista papin työssä vaikkapa kävelyllä tai kauppareissulla.

– Kyllä tämä kutsumustyö siitä huolimatta on, että noudatettaisiin työaikaa. On makuasia, pitääkö kauppareissun keskustelua työnä vai ei.

Samaa mieltä on Jussi Junni.

– Jokainen kauppareissulla käyty keskustelu tuskin on työajaksi merkittävää, mutta silloin kun kyse selvästi on esimerkiksi sielunhoidosta, työajan voisi kirjata ylös.