Työnjako uusiksi sote-ammateissa – lääkärien määrä vähenee

Hallitus hakee säästöjä siirtämällä työtehtäviä korkeammin koulutetuilta vähemmän koulutetuille sosiaali- ja terveysalalla. Tavoitteena on pienentää julkisen sektorin palkkakuluja noin 90 miljoonalla eurolla.

Linjaus sisältyy kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläisen (kesk.) keskiviikkona esittelemään toimenpideohjelmaan. Muutoksia on luvassa esimerkiksi lääkärien ja sairaanhoitajien sekä sosiaalityöntekijöiden ja sosionomien väliseen työnjakoon.

– Muutos koskee kaikkia keskeisiä ammattiryhmiä. Tavoitteena on, että uudet toimenkuvat ovat käytössä viimeistään vuoden 2018 lopussa, jolloin sote-uudistus pannaan toimeen, kertoo sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki sosiaali- ja terveysministeriöstä (STM).

Irtisanomisia ei ole luvassa

Ennen päätöksentekoa STM teettää tutkimuksen, jossa selvitetään, kuinka eri ammattiryhmien välistä työnjakoa on järkevää muuttaa.

– Kunnissa velloo keskustelu, mitä kunkin ammattiryhmän väki osaa. Nyt se selvitetään tieteellisesti.

Tulevaisuudessa perustettavilla sote-alueilla työskentelee siis nykyistä vähemmän esimerkiksi hyvinpalkattuja lääkäreitä ja nykyistä enemmän heitä pienempipalkkaisia ammattilaisia kuten sairaanhoitajia ja lähihoitajia. Tarkoituksena on myös selkiyttää sosiaalityöntekijän ja sosionomi AMK -tutkinnon suorittaneiden työnjakoa.

Ammattiryhmien työnjakoa viilaamalla samat tehtävät saadaan hoidettua nykyistä pienemmällä palkkapotilla.

Pirjo Sarvimäen mukaan ketään ei ole kuitenkaan tarkoitus irtisanoa vaan ammattiryhmien suhteelliset muutokset hoituvat eläkkeelle siirtymisten kautta.

– Sosiaalityöntekijöitä ja lääkäreitä siirtyy runsaasti eläkkeelle lähivuosina. Tulevaisuuden tarpeet otetaan huomioon myös koulutuspaikkojen määriä mitoitettaessa. Emme ole luomassa työttömyyttä millekään alalle.

Lääkärit luopuisivat sihteeristöstä

Lääkäriliitto suhtautuu periaatteessa myönteisesti eri ammattiryhmien työnjaon tarkasteluun. Liiton mielestä tälle tarkastelulle tulee kuitenkin asettaa selkeät rajat.

– Lääkärit tekevät esimerkiksi aivan tolkuttomasti sihteerin töitä, joihin heitä ei ole koulutettu. Ammattitaitoiset toimistotyöntekijät hoitaisivat nämä tehtävät paremmin, nopeammin ja halvemmalla, toteaa politiikkatoimialan johtaja Heikki Pärnänen Lääkäriliitosta.

Hän muistuttaa, että lääkärien keskeistä osaamista on tehdä diagnooseja sairauksista, arvioida hoidon mahdollisuudet ja päättää hoidosta.

– Minusta ei ole perusteltua, että näitä tehtäviä siirrettäisiin hyvin rajatusti jollekin toisen ammattiryhmän edustajille, jotka jouduttaisiin uudelleen kouluttamaan, Pärnänen sanoo.

Hän ottaa esimerkiksi sairaanhoitajan lääkkeenmäärääminen -koulutukset, joita on järjestetty vuodesta 2011 lähtien. STM:n työryhmä ehdottaa tuoreessa raportissaan toiminnan laajentamista ja sairaanhoitajilta edellytettävän koulutuksen keventämistä.

– Raportista selviää, että toiminta ei ole oikein lähtenyt lentoon. Voikin kysyä onko tällöin järkevämpää tekohengittää toimintaa vai lopettaa se. Minusta järkevintä olisi lopettaa koko koulutus, Heikki Pärnänen vaatii.

Hän muistuttaa, että reseptihoitajien tuoma hyöty terveydenhuoltojärjestelmälle on marginaalinen. Lisäkoulutuksen suorittaneita sairaanhoitajia työskentelee toiminnan piirissä alle 200 ja sairaanhoitajien kirjoittamien reseptien osuus on reilu kymmenestuhannesosa niiden kokonaismäärästä.

Talentia terävöittäisi työnjakoa

Sosaalialan korkeakoulutettuja edustava Talentia näkee hallituksen suunnitelmat työnjaon kehittämisestä perusteltuina.

– Sosiaalityöntekijöiden, sosionomien, geronomien ja lähihoitajien työnjakoa pitää terävöittää, sanoo ammattiasioiden päällikkö Marjo Varsa Talentiasta.

Hallitus ei aio tiettävästi puuttua sosiaalityöntekijän kelpoisuusehtoihin, joiden mukaan ammattiin vaaditaan ylempi korkeakoulututkinto.

– On tärkeää, että sosiaalityöntekijöillä on riittävä koulutus myös tulevaisuudessa, koska heidän työssään käytetään paljon harkintaa ja valtaa, Varsa korostaa.