Työtauot kannattaa käyttää hyväksi

Järkevä työntekijä keventää työkuormitustaan ruokatunnin ja mikrotaukojen aikana. Se edistää työstä palautumista ja ylläpitää terveyttä.

– Pienilläkin tauoilla saa keskeytyksen työaikaan, jolloin palautuminen voi päästä käyntiin ja työpäivän päättyessä on pirteämpi olo, opastaa psykologian professori Ulla Kinnunen Tampereen yliopistosta.

Hän vetää Suomen Akatemian rahoittamaa tutkimusta, jossa selvitetään työkuormituksesta palautumista. Akatemia on myöntänyt nelivuotiseen hankkeeseen 600 000 euron rahoituksen.

Palautumisen ongelmat ovat lisääntyneet työelämässä viime vuosikymmeninä. Syynä on muun muassa työn kuormittavuuden siirtyminen henkiselle puolelle fyysisen rasituksen sijasta. Monissa ammateissa on vaikeaa enää erotella työ- ja vapaa-aikaa toisistaan, jolloin työt matkaavat ajatuksissa myös kotiin.

– Toisaalta palautumisvaikeuksia on myös fyysisissä ammateissa. Aikaisemman tutkimuksemme mukaan vaikein tilanne on hotelli- ja ravintola-alalla sekä opetuksessa.

Puistokävely voi palauttaa

Tutkimuksessa paneudutaan erityisesti työpäivän aikana tapahtuvaan palautumiseen. Tutkijat seuraavat muun muassa kolmea eri tavalla lounastaukonsa käyttävää ryhmää kaksi viikkoa.

– Yksi ryhmä käy varttitunnin mittaisella puistokävelyllä, toisen ryhmän jäsenet tekevät rentoutumisharjoituksia ja kolmas porukka viettää ruokatauon perinteiseen tapaan tekemättä mitään erityistä, Kinnunen kertoo.

Palautumista tutkitaan tekemällä kysely sekä mittaamalla koehenkilöiden verenpainetta ja stressihormonien eriytymistä syljestä.

– Palautuminen on tärkeää, koska muutoin työkuormitus voi kasautua ja aiheuttaa terveysongelmia. Kuormitus näkyy esimerkiksi väsymyksenä, uniongelmina, ärtymyksenä sekä sosiaalisesta vuorovaikutuksesta vetäytymisenä.

Yhtenä syynä työn kuormittavuuden lisääntymiseen on teknologian kehitys. Kannettavien tietokoneiden, tablettien ja älykännyköiden avulla työtä voidaan tehdä missä ja milloin vain.

– Toisaalta tekniikan mahdollistaa entistä joustavamman työn. Tämän vuoksi en kieltäisi kokonaan esimerkiksi sähköposteihin vastaamista vapaa-ajalla. Kotona työlle kannattaa kuitenkin laatia selvät säännöt, kuten että työskentelee vain tietyssä huoneessa eikä koskaan kello 21:n jälkeen.

Moderni viestintätekniikka sallisi etätyön entistä useammalle. Monilla työpaikoilla sen käyttöönottoa kuitenkin epäröidään.

– Etätyö pitäisi nähdä enemmän mahdollisuutena kuin työkuormitusta lisäävänä tekijänä. Etätyö tuo joustavuutta työpäivään ja antaa mahdollisuuden vapaampaan työympäristön valintaan. Asennemuutosta tarvitaan, jolloin läsnäolon sijasta tarkasteltaisiin työn tuloksia, Ulla Kinnunen pohtii.