Työttömien hyvinvointia parantanut palvelu on vaarassa loppua – syynä hallituksen uudistus

TYP-toiminta on parantanut pitkäaikaistyöttömien vointia ja osoittautunut taloudellisesti kannattavaksi.

Pitkäaikaistyöttömille suunnatut monialaiset yhteispalvelut ovat parantaneet työttömien vointia. Tieto selviää parhaillaan käynnissä olevasta Suomen Akatemian rahoittamasta tutkimushankkeesta, jossa tutkitaan haavoittuvassa asemassa olevien ihmisryhmien hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä.

Hankkeen pitkäaikaistyöttömiä koskevan osan tutkimusryhmään kuuluva Jyväskylän yliopiston sosiaalityön professori Mikko Mäntysaari kertoi tutkimuksen tuloksista keskiviikkona jäähyväisluennossaan.

Mäntysaaren edustama ryhmä tutki monialaisten yhteispalvelujen eli niin sanottujen TYP-palvelujen vaikutuksia pitkäaikaistyöttömien elämänlaatuun. Selvisi, että työttömien hyvinvointi lisääntyi ja lähes kolme neljästä työttömästä oli palveluihin tyytyväisiä.

– TYP-palvelut räätälöidään yksilöllisten tarpeiden mukaan. Niissä tarkastellaan pitkäaikaistyöttömän terveydentilaa ja sitä, mitkä tekijät edistävät ja mitkä haittaavat hyvinvointia ja työllistymistä. Mukana voi olla psykologeja, lääkäreitä, hoitajia, ihmisiä työvoimapalveluista ja Kelalta, Mäntysaari kuvailee.

Saman hankkeen toinen osatutkimus osoitti, että TYP-toiminta kannattaa myös taloudellisesti, kun kustannuksia ja hyötyä vertaillaan.

– TYP-palveluita käyttäneiden hyvinvointi lisääntyi ja he käyttivät vähemmän terveyspalveluja. Taloudellista hyötyä syntyi tätä kautta, Mäntysaari kertoo.

Osoitetuista hyödyistä huolimatta TYP-palveluiden tulevaisuus on hämärän peitossa. Suunnitteilla olevaan maakuntauudistukseen liittyvä kasvupalvelu-uudistus siirtäisi toteutuessaan työvoimapalvelut maakuntien vastuulle.

– TYP-toiminta nykymuodossaan loppuisi. Hallituksen esityksessä ei puhuta mitään siitä, kuinka toimintaa toteutettaisiin maakunnissa. Näyttää siltä, että asia on jäänyt kokonaan miettimättä, Mäntysaari sanoo.

– Ehkä se kertoo, että päätöksentekijöiden on vaikea ymmärtää työttömyyttä muuten kuin taloudellisena ja työvoimapoliittisena ilmiönä. Asiaa ei ajatella ihmisten hyvinvoinnin ja terveyden kannalta.

TYP on Mäntysaaren mukaan uhattuna myös siksi, että se on luonteeltaan verkostomaista ja alueellisten tarpeiden mukaan vaihtelevaa. Tällainen toiminta ei kestä isoja muutoksia kovin hyvin.

Hallituksen tahto on ollut, että uudistuksen yhteydessä entistä suurempi osa työvoimapalveluista yksityistettäisiin. Toki päätösvallan tästä saisivat maakunnat.

Pitkäaikaistyöttömien kohdalla yksityisiin palveluihin liittyy isoja kysymysmerkkejä, sillä heille palveluja tarjoavia yksityisiä toimijoita ei juurikaan ole.

Mäntysaaren mukaan yksityiset toimijat pystyvät teoriassa tarjoamaan pitkäaikaistyöttömille laadukkaita palveluita. Tämä ei kuitenkaan tapahdu markkinaehtoisesti.

– Käytännössä tarvittaisiin rahoitusmalli, jolla tuotetaan yksityisiä palveluja. Ja pitäisi pian ryhtyä suunnittelemaan, miten tämä toteutettaisiin ja miten säilytettäisiin verkostoyhteistyön hyvät puolet.

Mikäli uudistus toteutuu, pitkäaikaistyöttömät ovat jäämässä julkisten palvelujen varaan. Tiedossa ei kuitenkaan ole, millaisia ne maakuntien järjestäminä olisivat.

Mäntysaari on huolestunut tilanteesta. Hän muistuttaa, että kyse on erityisryhmästä.

– Pitkäaikaistyöttömät eivät pelkillä aktivointitoimilla työllisty. Tutkimuksessamme 40 % heistä arvioi, etteivät oikeasti ole työkykyisiä. Tällaiset ihmiset tarvitsevat monialaista tukea voidakseen joskus työllistyä.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen verkko joka päivä 15 eur. / 3 kk kestotilauksena

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .