Työttömien määräaikaishaastatteluiden määrä kasvoi huikeasti

Tilastoja pitää tulkita maltilla, sillä työllistymisestä luvut eivät kerro.

Työttömien määräaikaishaastatteluja tehdään TE-toimistoissa kasvavaan tahtiin, mutta niiden tehoa ei vielä voida todistaa päinvastoin kuin muun muassa pääministeri Juha Sipilä ja ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Kai Mykkänen alkuviikosta iloitsivat.

Tieto perustui Uudenmaan TE-keskuksesta saatuihin virheellisiin lukuihin ja vääriin tulkintoihin.

Tämän vuoden tammikuussa Suomessa tehtiin TE-toimistojen työnhakijoille yhteensä 57 085 erilaista suunnitelmaa työllistymisedellytysten parantamiseksi.

Monen TE-toimiston kohdalla tilastollinen määrä näyttää vuodentakaiseen huimaa nousua: esimerkiksi Pirkanmaalla suunnitelmien määrä kasvoi 488 prosenttia, Uudellamaalla 240,5 prosenttia ja Lapissa 234 prosenttia.

Huikea kasvu johtuu yksinkertaisesti siitä, ettei suunnitelmia aikaisemmin tehty. Vertailutietoa kuitenkin on, sillä jo vuoden 2012 työttömyysturvalaki edellytti suunnitelmien tekoa. Ei toki yhtä usein kuin nyt vuoden 2017 alussa voimaan tullut muutos edellyttää.

– Jo aikaisemmin laki edellytti suunnitelman tekoa kahden viikon kuluessa työnhakijaksi ilmoittautumisesta ja työttömän kohdalla yhteydenotosta kuuden kuukauden välein, kehittämispäällikkö Jorma Anttila Kehittämis- ja hallintokeskuksesta sanoo.

Laki jäi kuolleeksi kirjaimeksi, mutta tilasto-ohjelmasta se löytyy. Se selittää samalla määräaikaishaastattelujen huikean kasvun.

Työmarkkinat ovat vilkastumassa

Työttömien määräaikaishaastattelut kolmen kuukauden välein ovat yksi hallituksen uusista työllisyyttä tukevista päätöksistä. Siksi myös haastatteluiden tehosta haluttaisiin saada nopeasti myönteistä tietoa.

– Pahottelemme virhettä tilastossa. Meidän ei ollut siis tarkoitus huijata hallitusta”, Uudenmaan TE-toimiston johtaja Jarmo Ukkonen sanoo.

Monessa TE-toimistossa haastatteluiden tekoon on palkattu lisää väkeä, sillä hallituksen myöntämästä määrärahasta 10 miljoonaa oli tarkoitettu lisäkäsien hankkimiseen. Summa riitti korkeintaan 300 henkilön palkkaamiseen. Arvostelijat pitävät tulosta plus miinus nollana, sillä samaan aikaan leikkausten vuoksi TE-toimistoista lähti vuoden alussa yhteensä 200 henkilötyövuotta.

Haastatteluiden määrä on noussut ja nousee, koska niihin panostetaan – jopa muiden töiden kustannuksella, puheenjohtaja Eija Tuutti työ- ja elinkeinohallinnon henkilöstöliitosta myöntää.

TE-toimistojen ulkopuolelta ostettaviin määräaikaishaastatteluja täydentäviä palveluja on kilpailutettu. Tarkoitukseen on varattu noin viisi miljoonaa euroa. Kyseessä on tuloksiin sidotut, työllistymistä tukevat palvelut, joita tuottaa kilpailutetut yksityiset palveluntarjoajat. Tuottajia ei ole vielä valittu.

– Nykyvauhti ei riitä. Työttömiä on tuoreen tilaston mukaan 340 000, joten suunnitelmia pitäisi tehdä vuositasolla reilusti yli miljoona, Anttila laskee.

Työmarkkinat ovat vilkastumassa, mutta määräaikaishaastatteluiden ansiona sitä ei voi pitää.

– Positiivista pöhinää eri toimijoineen on. Tätä etenemistä tuetaan määräaikaishaastatteluilla, Ukkonen sanoo.

Tällä haavaa avoimia työpaikkoja on noin 60 000. Määrä on suuri vuodentakaiseen verrattuna, vaikka siitä poistaisikin noin 15 000 kesätyöpaikkaa. Vuokratyöpaikkojen osuus on laskenut vuoden aikana 24 prosentista 14 prosenttiin.

– Kyllä nämä luvut osoittavat, että hyviä aikoja kohti ollaan menossa, Anttila sanoo.

Ensi viikon tiistaina julkaistaan työ- ja elinkeinoministeriön työllisyyskatsaus. Siitä näkyy alkuvuoden osalta, millaisena haastatteluiden kasvu jatkuu. Ja mikä tärkeämpää: saavatko ihmiset töitä.

Kirjoittaja on Uutissuomalaisen toimittaja.