Tyly tutkimustulos: Inflaatio syönyt suomalaisten palkankorotuksia ahnaasti

Inflaatiokorjatut palkat nousivat Suomessa 2008–2015 keskimäärin vain noin 1,4 prosenttia.

Inflaatio on syönyt suomalaisten palkankorotuksia rajusti finanssikriisin jälkeen, selviää konsulttiyhtiö Korn Ferry Hay Groupin uudesta tutkimuksesta. Finanssikriisi alkoi vuonna 2008 ja laajeni maailmanlaajuiseksi taantumaksi. Korn Ferry Hay Group tutki globaalia palkkakehitystä vuosina 2008–2015 ja löysi suuria maakohtaisia eroja.

Tutkimuksen mukaan Suomessa palkat nousivat kansainvälisesti vertailtuna varsin hyvin, mutta sitten inflaatio puuttui peliin. Inflaatio söi Suomessa 13,7 prosenttiyksikköä palkankorotuksista, siinä missä Saksassa ja Ranskassa noin kahdeksan ja Ruotsissa vain nelisen prosenttiyksikköä. Näin esimerkiksi alimpien ja keskiluokan palkkojen 13 prosenttiyksikön kasvu Suomessa päätyi 0,7 prosenttiyksikön laskuksi. Ruotsissa noin 15 prosenttiyksikön palkankorotukset leikkautuivat yli kymmenen prosenttiyksikön nousuksi.

– Suomessa palkkojen laskuun ja nousuun vaikuttivat erityisesti inflaatio ja kysynnän muutos työmarkkinoilla finanssikriisin jälkeisinä vuosina. Meille on syntynyt poikkeuksellinen tilanne, jossa samanaikaisesti on korkeahko työttömyys ja työvoimapulaa. Tämä kertoo joustamattomuudesta, eli emme ole onnistuneet jakamaan työvoimaa tehokkaasti kysynnän ja tarjonnan mukaan, sanoo Korn Ferry Hay Groupin Suomen-maajohtaja Johan Blomqvist.

Vauhdikkaimmin Suomessa ovat finanssikriisin jälkeen nousseet ylimmät palkkaluokat.

Norjassa lähes 13 prosenttia

Inflaatiokorjatut palkat nousivat Suomessa vuosien 2008 ja 2015 välillä keskimäärin vain noin 1,4 prosenttia.

Pohjoismaista Norjassa ja Ruotsissa nousu oli voimakkainta ja selvästi suurempaa kuin Euroopan suurissa talousmaissa ja Yhdysvalloissa: Norjassa lähes 13 ja Ruotsissa yli 11 prosenttia. Saksassa ja Ranskassa nousu oli noin viisi prosenttia kummassakin. Yhdysvalloissa palkat laskivat kolme ja Isossa-Britanniassa 0,1 prosenttia. Kehittyvistä talouksista esimerkiksi Kiinassa inflaatiokorjatut palkat nousivat lähes 11 ja Venäjällä laskivat 17 prosenttia.

– Jokaisessa maassa on globaalin talouskehityksen ja finanssikriisistä toipumisen lisäksi omia poliittisia, taloudellisia ja sosiaalisia kehityskulkuja, jotka vaikuttavat palkkatason muodostumiseen. Työvoiman saatavuus vaihtelee, ja tämä heijastuu palkkoihin: palkkojen nousu kertoo työvoiman tarpeesta, lasku ylitarjonnasta, Blomqvist sanoo.

Tutkimuksen aineisto haettiin Hay Groupin tietopalvelusta, jossa on yli 20 miljoonan palkansaajan tiedot 25 000 organisaatiosta 110 maasta.