Tyrmäävä lausuntopalaute ei ole muuttamassa tielinjauksia

Ministeri Berner lupaa vain "jonkin verran muutoksia" runkoverkkoesitykseen.

Liikenne- ja viestintäministeriö antaa marras-joulukuun vaihteessa asetuksen maanteiden ja rautateiden runkoverkosta ja niiden palvelutasosta. Liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin (kesk.) valmistelema asetus on herättänyt huolta maakunnissa. Määräaikaan mennessä annettiin yli 200 lausuntoa.

Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnan varapuheenjohtaja Markku Pakkanen (kesk.) sanoo, että esitystä on muutettava. Suurimmat muutospaineet kohdistuvat Itä-, Länsi- ja Pohjois-Suomeen.

– Lausunnot ovat olleet tyrmääviä, ei näin voida mennä. Kyllä siihen täydennyksiä tulee ja uskon, että jotain pystytään aikaiseksi saamaan. Mitkä ne ovat, jää ministerin päätettäväksi, Pakkanen sanoo.

"Tämä ei ole sanelupolitiikkaa"

Berner kertoo, että hän on pyrkinyt kuuntelemaan mahdollisimman hyvin maakuntia ja sitä kautta huomioimaan sen, että runkoverkkoasetus on hyvä ratkaisu koko Suomen kannalta. Muutoksia tulee jonkun verran, mutta niiden käsittely on vielä kesken.

– Tarkoitus ei ole tehdä sanelupolitiikkaa. Tätä työtä tehdään mahdollisimman hyvällä yhteisymmärryksellä, Berner sanoo ja jatkaa.

– On hyvä muistaa, että runkoverkkoon liittyy kehysrajoitteita. Tärkeää on, että kun muutoksia tehdään, kehys pysyy tasapainossa.

Bernerin mukaan vielä ei voida sanoa, paljonko kilometrejä tulee lisää verrattuna alkuperäiseen esitykseen. Työ on kesken ja kilometrit ovat eri hintaisia.

Pakkanen arvioi, että täydennykset tulevat poikittaisväylille. Se jää nähtäväksi, tyydyttävätkö muutokset maakuntia.

Merkitystä paisuteltu

Ministeri Berner torjuu näkemykset, että runkoverkon ulkopuoliset tiet jäisivät hoitamatta. Hän sanoo, että runkoverkon määritelmä on hyvin erilainen uudessa maantielaissa, mitä se on ollut aikaisemmin.

– Runkoverkossa pyritään ohjaamaan ja priorisoimaan hoitoluokkia etenkin talvikunnossapidon osalta.

Berner korostaa, että uutta on myös 12-vuotinen liikennejärjestelmäsuunnitelma, mikä ohjaa investointirahoja. Niistä päätetään investointiohjelmassa ja se tehdään parlamentaarisessa valmistelussa ja ratkaisut tekee eduskunta.

Runkoverkkoasetusta vetävä erityisasiantuntija Tero Jokilehto liikenne- ja viestintäministeriöstä kertoo, että kaikki on auki kunnes ministeri tekee linjauksen runkoverkosta. Hän pitää palautteen suurta määrää odotettuna ja toppuuttelee asiasta virinnyttä keskustelua.

– Tämä on saanut arvoa suuremman merkityksen, Jokilehto sanoo.

Asioita sekoitettu

Jokilehdon mukaan julkisessa keskustelussa on sekoitettu runkoverkkoasetus ja valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma, jossa puhutaan uusista investoinneista. Runkoverkko ei ohjaa investointeja.

Jokilehto korostaa, että ministeriössä asiaa katsotaan kokonaisuutena eikä runkoverkko tarkoita sitä, etteikö muuta verkkoa hoideta. Tienkäyttäjä ei huomaa välttämättä mitään muutosta.

– Välttämättä asetus ei vaikuta hoitotasoon ollenkaan. Asetuksella turvataan nykyinen palvelutaso, Jokilehto sanoo ja muistuttaa, että esimerkiksi puu lähtee tehtaalle yksityisteiltä.

Jokilehto kuitenkin sanoo, että runkoverkkoasetuksen merkitys on kiinni siitä, mikä on runkoverkon tavoite, ajatus ja luonne. Yhtenä tavoitteena on pyrkiä säilyttämään runkoverkkoteillä mahdollisimmat tasaiset nopeudet.

Jokilehdon mukaan Helsingin ohella monet lausuntopalautteen antajat olivat sitä mieltä, että runkoverkkoa voitaisiin supistaa. Maakunnissa on halua kasvattaa runkoverkkoa, mutta sielläkin asia riippuu siitä, keneltä sitä kysyy.

Runkoverkko

 

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen verkko joka päivä 15 eur. / 3 kk kestotilauksena

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .