Tyrmäystippa­rikollinen pääsee usein pälkähästä – Uhrin tahallisesta huumaamisesta on vaikea saada pitävää näyttöä

Eri puolilla Suomea tulee ilmi joka vuosi epäilyjä lamauttavien aineiden eli tyrmäystippojen sotkemisesta alkoholijuomaan, jonka pahaa-aavistamaton henkilö on sen jälkeen nauttinut.

Rikoskomisario Henry Munter Hämeen poliisilaitokselta kertoo, että joskus syyllinen saadaan selville ja joskus ei.

– Riippuu asianomaisen havainnoista, keiden kanssa hän on iltaa viettänyt.

Tuoreen tapaus on Lahdesta, missä poliisi jatkaa viime viikonloppuna ilmi tulleiden tyrmäystippaepäilyjen tutkimista. Kahdessa eri ravintolassa olleiden neljän nuoren naisen epäillään joutuneen lamauttavien aineiden uhreiksi. Heistä otetut laboratorionäytteet on lähetetty tutkittavaksi keskusrikospoliisin rikostekniseen laboratorioon.

– Lausunnon perusteella selvitetään, mistä on kysymys, sanoo Munter.

Toteen näyttäminen vaikeaa

Uhrin saattaminen avuttomaan tilaan lamauttavien aineiden avulla on rikos, mutta sen näyttäminen toteen ei ole yksinkertaista.

Voimakkaasti päihtynyt juhlija ei jälkeenpäin välttämättä muista ilonpidostaan mitään, jolloin hän alkaa epäillä saaneensa tyrmäystippoja. Epäilyä on vaikea todentaa, koska terveydenhuollon ammattilainenkaan ei pysty heti sanomaan, onko henkilö huumattu vai ainoastaan ympäripäissään.

Totuuden saaminen selville muuttuu nopeasti täysin mahdottomaksi, koska elimistöön joutuneen lamauttavan lääkkeen tai huumeen vaikutus häviää muutamassa tunnissa.

Turvallisuusalan palveluja tuottavan lahtelaisen Total Sec Oy:n toimitusjohtaja Hannu Vappula muistuttaa  monien nuorten käyttävän alkoholin ohella myös huumausaineita.

– Ei jotain ainetta ole välttämättä joutunut elimistöön sen vuoksi, että joku on yrittänyt laittaa tippoja lasiin, vaan aine on itse nautittu.

Järjestyksenvalvoja joutuu usein puntaroimaan, mitä asiakkaalle on tapahtunut. Sammuneiden henkilöiden auttaminen on alan ammattilaisille Vappulan mukaan jokaviikkoista työtä.

Tapahtumat ravintolassa pystytään selvittämään asiakkaan kanssa parhaiten tuoreeltaan. Jos asiaan palataan vasta viikon tai kahden kuluttua, tilanne on jo vaikeampi.

Satakunta verikoetta vuosittain

Toisaalta tyrmäystipat ovat aivan erinomainen peitetarina, jolla jälkeenpäin pystyy verhoamaan omat baari-illan hölmöilynsä.

– Ainakin osa on katumustapauksia. Joku tulee nauttineeksi jotain ja tehneeksi jotain, jota sitten katuu. Sen jälkeen tehdään rikosilmoitus, jolloin ei tarvitse kotona niin kauheasti selitellä, sanoo keskusrikospoliisin (KRP) rikosteknisen laboratorion johtaja Erkki Sippola.

KRP:n laboratorio saa vuosittain satakunta verikoetta, jotka liittyvät tyrmäystippaepäilyihin. Viime vuonna lukumäärä oli 91. Niistä 40:ssä verikoe ei paljastanut mitään epäilyttävää, 17:ssä tapauksessa veressä oli ainoastaan alkoholia ja loput kokeet paljastivat erilaisia alkoholin, huumeiden ja lääkkeiden yhdistelmiä.

Tyrmäystippaepäilyt saattavat saada vahvistusta, jos samalla on kertynyt näyttöä samaan henkilöön kohdistuneesta seksuaalirikoksesta. KRP:ltä voidaan pyytää laboratoriolausuntoa kummastakin epäillystä teosta yhtä aikaa.

Käräyttäminen harvinaista herkkua

Hannu Vappulan mukaan joitakin kertoja on vuosien saatossa käynyt niinkin, että roisto on jäänyt kiinni toisten asiakkaiden juomien sekoittelusta. Tippatyrmääjän käräyttäminen on kuitenkin harvinaista herkkua.

– Jos täydessä yökerhossa on 600–1 000 ihmistä, ja on menossa illan prime time -aika kello 00.30–02.00, niin tällaisen ihmisen bongaaminen vaatii jonkin verran tuuria.

Ravintoloiden järjestyksenvalvojat pystyvät kokemuksensa perusteella ainakin jossain määrin erottamaan, ketkä ovat paikan päällä vain illanvietossa ja kenellä saattaa olla pahat mielessä. Ravintolasalissa voidaan lisätä valvovia silmiä tarpeen mukaan, ja valvontakamera tallentaa illan tapahtumat.

– Aika hyvin pystymme kartoittamaan asiakkaiden liikkeet ravintolassa, sanoo lahtelaisen Armas-yökerhon ravintolapäällikkö Teemu Pilsari.

Hänen mukaansa tyrmäystippatapaukset ovat silti kaikki sellaisia, joista on saatu tietoa vasta jälkikäteen. Viimeksi yhteyttä otti asiakas, joka ei mielestään ollut ottanut alkoholia lainkaan, mutta heräsi kotonaan muistamatta mitään.

– Haluan kuitenkin korostaa, että nämä ovat harvinaisia, mutta ei mitenkään mahdottomia tapauksia. Tällaista valitettavasti jonkin verran tapahtuu.

Surkeus omaan piikkiin

Jos ilta päättyy ikävästi jonkin tuntemattomaksi jääneen henkilön tekemän ansan vuoksi, koko surkeus menee valitettavasti uhrin omaan piikkiin. Ravintolaa ei saa tapahtuneesta vastuuseen.

Matkailu ja ravintolapalvelut MaRa ry. on yrittänyt ajaa lakiin muutosta, että ravintola-asiakas voisi vessareissulle lähtiessään viedä alkoholijuomansa mennessään. Muutosta perusteltiin juuri sillä, ettei lasi jäisi vartioimattomana pöytään.

– Sellaista muutosta lakiin ei valitettavasti tullut, sanoo MaRa:n toimitusjohtaja Timo Lappi.

Hän neuvoo asiakkaita tyhjentämään lasinsa ennen kuin he poistuvat pöydästä vessaan tai tanssilattialle.

Päijät-Hämeen ensihoito- ja päivystyskeskus Akuutti24:n ylilääkäri Liisa Kokkonen kertoo, että tyrmäystippojen uhreja on riittänyt vastaanotoille ”vuosia ja vuosia”.  Ravintolailtojen kavalat ansat ovat hänen mielestään todellinen riski.

– Pitäisi ymmärtää, ettei lasia saa jättää vartioimatta eikä maistaa vieraiden juomia.

Viikonvaihteen uhrit Lahdessa olivat nuoria, mutta Kokkosen mukaan tyrmäystipat ovat yhtäläinen riski myös vanhemmille henkilöille sukupuolesta riippumatta.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 1 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .