USU-gallup: 68 prosenttia äänestäisi maakuntavaaleissa

Kaksi kolmesta suomalaisesta aikoo äänestää tammikuussa sekä presidentin- että maakuntavaaleissa.

Kaksi kolmesta suomalaisesta (67 prosenttia) aikoo äänestää sekä maakuntavaaleissa että presidentinvaaleissa, ilmenee Uutissuomalaisen Tietoykkösellä teettämästä USU-gallupista. Molemmat vaalit on tarkoitus järjestää tammikuussa 2018, jos sote-sotkut eivät siirrä maakuntavaaleja.

Gallupin perusteella maakuntavaalien äänestysprosentiksi voi odottaa 68:aa prosenttia, presidentinvaalien peräti 81:tä prosenttia. Seitsemän prosenttia vastaajista on aikeissa jättää molemmat vaalit väliin, 12 prosenttia ei osaa vielä sanoa, aikooko äänestää.

Oikeusministeriön vaalijohtaja Arto Jääskeläinen pitää kyselyn tulosta varsin odotettuna.

– Ei kuulosta yllättävältä, jos kaksi kolmasosaa ilmoittaa tässä vaiheessa äänestävänsä molemmissa vaaleissa.

Maakuntavaalit hyötyvät samanaikaisuudesta presidentinvaalien kanssa. Presidentinvaaleissa äänestysaktiivisuus on perinteisesti ollut korkea.

– Äänestysaktiivisuus presidentinvaaleissa jää lopulta hieman alhaisemmaksi kuin tuo kyselyn 81 prosenttia, sanoo Jääskeläinen.

Mikäli maakuntavaalit siirtyisivät myöhäisempään ajankohtaan ensi vuonna, Jääskeläinen arvioi äänestysaktiivisuuden jäävän kuntavaalien tasolle 55–60 prosenttiin.

– Ellei sitten uutuudenviehätys saa ihmisiä liikkeelle.

Vanhat uskollisimpia äänestäjiä

Suomalaiset ovat vaalikysymyksessä hyvin yhtenäisellä linjalla. Suurimmat eroavaisuudet ovat ikäryhmien välillä.

Yli 70-vuotiaiden ikäryhmään kuuluvista presidentinvaaleissa aikoo äänestää peräti 96 prosenttia, molemmissa vaaleissa 89 prosenttia. Vain joka sadas yli 70-vuotias kertoo jättävänsä vaalit kokonaan väliin.

Vähiten äänestysintoa on ruuhkavuosi-ikäisillä eli 30–44-vuotiailla. Heistä 72 prosenttia aikoo äänestää presidentinvaaleissa, 52 prosenttia molemmissa. 12 prosenttia suunnittelee jättävänsä äänestämättä.

Jääskeläisen mukaan on myönteistä, että kaikkein nuorimmassa ikäryhmässä eli 18–29-vuotiaissa äänestysaktiivisuus ei jää kaikkein alhaisimmaksi. Alle 30-vuotiaista 56 prosenttia aikoo äänestää molemmissa vaaleissa.

Kokoomuslaiset uurnille innokkaimmin

Vaaliuurnille aikovat ahkerimmin kokoomuksen ja keskustan äänestäjät.

Kokoomuslaisista 96 prosenttia aikoo osallistua presidentin valintaan, 81 prosenttia äänestää sekä presidentin- että maakuntavaaleissa.

Keskustalaisista presidenttivaaleissa aikoo äänestää 95 prosenttia, maakuntavaaleissa 77 prosenttia ja molemmissa 76 prosenttia.

– Erikoista puoluekannakseen keskustan ilmoittavilla on se, että vain 77 prosenttia aikoo äänestää maakuntavaaleissa, vaikka maakuntahallinto on keskustan toive ja tavoite, kommentoi kyselyä akatemiatutkija Hanna Wass Helsingin yliopistosta.

Puoluekantansa kertoneista eniten nukkuvia on perussuomalaisten äänestäjissä, yhdeksän prosenttia. Niistä perussuomalaisista, jotka aikovat äänestää, valtaosa (74 prosenttia) kuitenkin aikoo ottaa kantaa kummissakin vaaleissa. Presidentin valintaan aikoo osallistua 79 prosenttia.

Perussuomalaista erkaantuneeseen Uusi vaihtoehto -ryhmään itsensä sijoittavista seitsemän prosenttia aikoo jättää tammikuun vaalit väliin. Muiden puolueiden kannattajissa osuus on vain 1–2 prosenttia.

– Perussuomalaisia äänestäneiden keskuudessa on varmasti pettymystä, mikä selittää tulosta, arvioi Jääskeläinen.

Kaikkein vähiten äänestysintoa on niillä, jotka eivät osaa sanoa, mitä puoluetta äänestäisivät. Heistä 61 prosenttia aikoo äänestää presidentistä, 46 prosenttia maakuntavaltuustosta ja 45 prosenttia molemmista. 16 prosenttia aikoo jättää vaalit väliin.

Perinteisesti hyvätuloiset aikovat äänestää aktiivisemmin kuin pienituloiset ja ylemmät toimihenkilöt enemmän kuin työntekijät ja ammattiryhmään "muu" itsensä sijoittavat.

Kohderyhmänä 18 vuotta täyttäneet

Tutkimuksen on tehnyt Uutissuomalaisen toimeksiannosta Tietoykkönen Oy.

Tutkimuksessa haastateltiin 1 000 henkeä, jotka edustavat 18 vuotta täyttäneitä mannersuomalaisia.

Kysely tehtiin web-kyselyllä M3 Research Oy:n valtakunnallisesti edustavassa kuluttajapaneelissa 22.–28. kesäkuuta.

Otantamenetelmänä käytettiin kiintiöityä satunnaisotantaa.

Tutkimuksen virhemarginaalin on 3,1 prosenttiyksikköä suuntaansa.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen verkko joka päivä 15 eur. / 3 kk kestotilauksena

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .