USU-gallup: Enemmistö suomalaisista luopuisi turpeen poltosta – jatkamista haluavat ovat kaikissa puolueissa vähemmistönä

Enemmistö suomalaisista kannattaa luopumista turpeen energiakäytöstä. Uutissuomalaisen Tietoykkösellä teettämässä USU-gallupissa 62 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että Suomen pitäisi luopua turpeen käytöstä energialähteenä joko pitkällä aikavälillä tai pikaisella aikataululla.

Turpeesta luopumisen pikaista aikataulua kannattaa noin joka neljäs ja pitkän aikavälin tavoitetta kaksi viidestä vastaajasta. Turpeen energiakäytön lopettamista vastustaa 18 prosenttia eli noin joka kuudes vastaaja.

– Tulos ei yllätä. Päällimmäinen tulkinta siitä mielestäni on, että turpeen energiakäytöllä on enää aika heikko yhteiskunnallinen hyväksyntä, ympäristöpolitiikan professori Pekka Jokinen Tampereen yliopistosta toteaa.

Eniten vastustusta perussuomalaisilta

Eniten turpeen polton lopettamista vastustavat perussuomalaisten (38 prosenttia) ja keskustan äänestäjät (29 prosenttia). Jokinen kiinnittää galluptuloksissa huomiota siihen, että näissäkin puolueissa turpeen energiakäytölle jatkoa haluavat ovat silti selvästi vähemmistönä.

Vasemmistoliiton ja vihreiden kannattajien joukossa on muihin puolueisiin verrattuina enemmän niitä, jotka luopuisivat turpeen energiakäytöstä jo pikaisella aikataululla.

Ikäryhmittäin tarkasteltuna turpeen energiakäytöstä luopumista kannatetaan eniten vanhimmissa ikäluokissa.

"Toivottavasti tämä antaa poliitikoille taustatukea"

Hallitusohjelmassa linjataan, että turpeen poltto vähintään puolitetaan vuoteen 2030 mennessä. Hallitusohjelmassa myös todetaan, että turpeen pääasiallinen energiakäyttö päättyy nykyennusteiden mukaan 2030-luvulla päästöoikeuksien hinnan noustessa, mutta turve säilyy huoltovarmuuspolttoaineena.

Suomen luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Harri Hölttä pitää galluptulosta tervetulleena uutisena.

– Suomalaiset ovat hahmottaneet asian ihan oikein, että turpeen poltto on vakava ilmastouhka ja se pitäisi ajaa alas. Toivottavasti tämä antaa poliitikoille taustatukea niissä suunnitelmissa, että turpeen polttoa ajetaan alas, Hölttä toteaa.

Höltän mielestä turpeen polton lopettamisessa pitäisi tavoiteaikatauluksi saada vuosi 2029, joka on jo asetettu kivihiilestä luopumisen aikarajaksi.

Miten turve korvataan?

Turve- ja energiayhtiö Vapo Oy:n toimitusjohtajalle Vesa Tempakalle galluptulos ei ollut yllätys.

– Tulos on aika lailla linjassa sen kanssa, mitä hallitusohjelmassa on, Tempakka sanoo.

Hänen mukaansa Vapo etsii ja tuo markkinoille muita turpeen käyttömuotoja, kuten kasvualustoja. Yhtiö myös rakentaa ensimmäistä aktiivihiilitehdastaan.

Turpeen energiakäytön vähentäminen on Tempakan mukaan haaste erityisesti energiateollisuudelle, koska kaukolämmön tuotannossa käytetään yhä paljon turvetta seospolttoaineena eli yhdessä puun kanssa.

– Se tarkoittaa, että turve täytyy korvata jollakin. Ensin pitää tehdä investoinnit, että pystytään korvaamaan, ja sen jälkeen pitää korvata. Energiateollisuudessa pitkä tähtäin on 20 vuotta, koska investoinnit ovat niin isoja, Tempakka sanoo.

Tempakka ei näe lähivuosina turpeen korvaajaksi muuta vaihtoehtoa kuin puun polton lisäämisen.

– Teknologioita kehitetään koko ajan, ja pitkällä tähtäimellä varmasti pyritään siihen, että kaikenlainen polttaminen saataisiin vähenemään. Mutta ei meillä ole seuraavan kymmenen vuoden aikana yhtä tai kahtakaan asiaa, jolla turve voidaan suoraan korvata, Tempakka sanoo.

Myös Hölttä pitää hankalana kysymystä siitä, millä turve korvataan.

– Minulla ei ole antaa juuri nyt täydellistä listaa, miten se missäkin korvataan. Mutta vastausten etsiminen pitäisi aloittaa jo nyt. Jos tänään päätetään, että turpeen poltto loppuu, ja asetetaan tavoite kymmenen vuoden päähän, siinä on onneksi aika paljon aikaa sopeutua tilanteeseen, Hölttä sanoo.

Vaatimaton hallitusohjelman kirjaus

Pekka Jokinen pitää hallitusohjelman turvekirjausta vaatimattomana verrattuna hallituksen yleisiin ilmastotavoitteisiin.

Jokisen mielestä turve on ison mittaluokan ilmastoasia.

– Tällä hetkellä turpeen osuus Suomen kasvihuonekaasuista on karkeasti yhtä suuri kuin Suomen koko henkilöautoliikenteellä. Turve on ilmastovaikutuksiltaan myös raskaampi kuin kivihiili tuotettua energiayksikköä kohti laskettuna, Jokinen toteaa.

Turpeen energiakäytön lopettamisen puolesta puhuvat Jokisen mukaan ilmastosyiden lisäksi myös turpeennoston vaikutukset vesistöihin ja luonnon monimuotoisuuteen.

– Turpeen poltto on tosi raskasta luonnonvarapolitiikkaa.

Jokisen mukaan turpeesta luopumista hidastaa ainakin sen nykyinen verokohtelu.

– Nykyään turve saa verotukea lähes 200 miljoonaa euroa vuositasolla. Se on konkreettisesti, mutta myös symbolisesti outoa, suorastaan kyseenalaista politiikkaa, kun ajatellaan ilmastopolitiikan perusteita, Jokinen sanoo.

Suomessa turve on ollut Jokisen mukaan pitkään kotimaisen energiantuotannon tae. Se on myös työllisyys- ja aluepoliittinen kysymys.

Gallup-tutkimuksen on tehnyt Väli-Suomen Media Oy:n toimeksiannosta Tietoykkönen Oy. Haastattelut (1000 kappaletta) tehtiin web-kyselyllä valtakunnallisesti edustavassa kuluttajapaneelissa. Haastattelut toteutettiin 20.–23.8.2019. Otantamenetelmänä käytettiin kiintiöityä satunnaisotantaa. Tutkimuksen kohderyhmän muodostavat 18 vuotta täyttäneet mannersuomalaiset.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .