USU-gallup: Joka kolmas suomalainen ei halua kiintiöpakolaisia maahan

Joka kolmas suomalainen (30 prosenttia ) haluaisi lakkauttaa Suomen 750 hengen vuotuisen pakolaiskiintiön tilapäisesti tai kokonaan. Suomalaisista 16 prosenttia olisi halukas lopettamaan vastaanottamisen kokonaan ja 14 prosenttia lakkauttaisi järjestelmän toistaiseksi.

Kaksi viidestä eli 38 prosenttia suomalaisista on puolestaan sitä mieltä, että nykyinen kiintiöpakolaisten määrä on sopiva. Tieto käy ilmi Uutissuomalaisen teettämästä USU-gallupista.

Kiintiötä olisi valmis nostamaan joka viides vastaaja eli 19 prosenttia suomalaisista. Vastaajista kuusi prosenttia laskisi kiintiöpakolaisten määrää.

Vaikuttamistyön päällikkö Milla Aaltonen Ihmisoikeusliitosta tunnustaa yllättyvänsä tuloksesta, että 30 prosenttia haluaisi lakkauttaa kiintiöt.

– Siitähän ei ole julkisesti edes keskusteltu. Ehkä sitä on ruvettu miettimään siinä vaiheessa, kun vaihtoehtoa on kyselyssä tarjottu. Pakolaiskiintiö on kuitenkin ehdottomasti se turvallisin tapa tulla maahan. Puolet kiintiön kautta tulevista on lapsia. Mukana on naisia ja vammaisia, joille matka olisi muuten mahdoton.

– Miksi halutaan lopettaa pakolaiskiintiö, joka on vastaus kritiikkiin hallitsemattomasta maahanmuutosta? hän ihmettelee.

Puoluekanta näkyy

Puoluekantojen jakautuminen näkyy USU-gallupissa selvästi.

Perussuomalaisten kannattajissa on selvästi muiden puolueiden kannattajia enemmän sellaisia, jotka lakkauttaisivat pakolaiskiintiön kokonaan. Näin tekisi joka toinen eli 54 prosenttia puolueen kannattajista. Joka neljäs eli 25 prosenttia pitäisi taukoa kiintiössä.

Eniten valmiutta pakolaiskiintiön kasvattamiseen oli vihreiden (45 %) ja vasemmistoliiton (40 %) kannattajissa.

Kokoomuslainen sisäministeri Paula Risikko on ehdottanut pakolaiskiintiön nostamista 1 050:een ja pääministeri Juha Sipilä (kesk.) on väläytellyt kiintiön nostamista väliaikaisesti 2 000:een.

Hallituspuolueista siniset on toistuvasti tyrmännyt kumppaneiden esitykset. USU-gallupissa sinisten kannattajista 39 prosenttia pitäisi kiintiön ennallaan.

Suomen pakolaiskiintiö on ollut esillä erityisesti viime keväästä lähtien, kun yli 40 järjestöä vetosi hallitukseen pakolaiskiintiön nostamiseksi kehysriihen yhteydessä. Korottamisen puolesta ovat puhuneet myös taloustieteen professori Sixten Korkman ja arkkipiispa Kari Mäkinen.

Amnestyn Suomen osaston kesällä järjestämän vetoomuksen sisäministerille allekirjoitti 12 000 ihmistä.

– Tulos on oikeastaan aika hyvä, sillä yhteensä 57 prosenttia joko pitäisi ennallaan tai nostaisi pakolaiskiintiötä. Huomattavasti pienempi osuus lakkauttaisi kiintiöt, pakolaisasiantuntija Kaisa Väkiparta miettii.

Järjestelmää ei tunneta

Kiintiöpakolaisilla tarkoitetaan ihmisiä, jotka YK:n pakolaisjärjestö UNHCR on määritellyt pakolaisleireiltä eniten apua tarvitseviksi.

– Välttämättä ei tiedetä, mistä kiintiöpakolaisissa on kyse. Kun puhutaan, että pitäisi auttaa haavoittuvimmassa asemassa olevia naisia ja lapsia, niin kiintiöpakolaisissa on kyse juuri heistä, Väkiparta sanoo.

Pakolaiskiintiöön valittavat henkilöt ovat käyneet läpi perusteellisen valintaprosessin. YK:n pakolaisjärjestö UNHCR haastattelee pakolaiset, ja esittää Suomelle listan kiintiöön valittavista henkilöistä. Tämän jälkeen Suomen viranomaiset, yleensä ELY-keskus, maahanmuuttovirasto ja suojelupoliisi, tekevät valintamatkan pakolaisleirille ja haastattelevat henkilökohtaisesti kiintiöön valittavat henkilöt. Muun muassa suojelupoliisi tutkii henkilöiden taustat.

Vanhimmissa vastaajissa on nuorempia enemmän sellaisia, jotka pitäisivät nykyisen kiintiön ennallaan tai nostaisivat sitä. Yli 70-vuotiaista joka kolmas eli 33 prosenttia olisi valmis nostamaan kiintiötä, alle 30-vuotiaista näin tekisi joka viides (21 prosenttia). Yli 60-vuotiaista suomalaisista 45 prosenttia pitää nykyistä kiintiötä sopivana, kun taas alle 30-vuotiaista näin ajattelee 28 prosenttia.

Naisten ja miesten suhtautumisessa ei ollut suuria eroja, ei myöskään eri alueiden välillä.

Kiintiö pysynyt samana

Suomen pakolaiskiintiö on ollut vuodesta 2001 alkaen 750 henkilöä vuodessa. Vuosina 2014 ja 2015 pakolaiskiintiötä nostettiin Syyrian vaikean tilanteen vuoksi ja kiintiöpakolaisia otettiin noina vuosina 1 050.

– Syyrian tilanne on ihan yhtä vaikea kuin silloinkin, mutta kiintiötä ei ole lähdetty nostamaan. Ruotsissa kiintiö nousee ensi vuonna 5 000 pakolaiseen ja Norja on nostanut kiintiöpakolaisten määrän hieman yli 3 000:een. Tanskassa puolestaan luovuttiin viime vuonna 500 pakolaisen kiintiöstä kokonaan, Väkiparta sanoo.

Pakolaiskiintiön nostamiseen myönteisesti suhtautuvat olisivat USU-gallupin mukaan valmiita nostamaan määrää reippaasti. Vastaajat saivat vapaasti valita, kuinka monta henkilöä kiintiöön kuuluisi. Vastausten keskiarvoksi tuli kiintiön nostaminen 2 121 pakolaiseen. Mediaani eli keskiluku nostossa oli 1 710.

Vastaajilta, joiden mielestä pakolaiskiintiötä tulisi laskea, kysyttiin samoin, kuinka moneen henkilöön kiintiötä tulisi laskea. Keskiarvoksi vastauksissa tuli 392 pakolaista ja mediaaniarvoksi 500 pakolaista.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen verkko 1 kk / 6 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .