USU-gallup: Joka toinen suomalainen kannattaa rautatieyhteyttä Tallinnaan

Lähes joka toinen suomalainen (48 prosenttia) kannattaa rautatietunnelin rakentamista Helsingin ja Tallinnan välille. Vastustajia on runsas kolmannes (35 prosenttia).

Tulos selviää Uutissuomalaisen Tietoykkösellä teettämästä USU-gallupista.

Kysymystä "Kannatatteko tunnelin rakentamista" pohjustettiin kertomalla, että hinnaksi on arvioitu 13–20 miljardia euroa, että matka-aika olisi puoli tuntia ja että tunneli avaisi rautatieyhteyden Keski-Eurooppaan.

– Suhtautuminen on ehkä yllättävänkin positiivista siihen nähden, että hankkeen hintalappu on aika korkea, kommentoi apulaisprofessori Heikki Liimatainen Tampereen teknillisen yliopiston Liikenteen tutkimuskeskus Vernestä.

Samaa mieltä on johtaja Markku Jokisipilä Turun yliopiston Eduskuntatutkimuksen keskuksesta. Tunnelihanketta vetävä Peter Vesterbacka sen sijaan ei ylläty. Hänestä tulokset ovat myönteiset.

– Kannatusta on enemmän kuin vastustusta.

Tutkijoiden mukaan kielteisesti suhtautuvat ovat todennäköisesti miettineet, miten paljon tunneli imisi verorahoja. Vesterbacka uskoo, että kannattajien osuus olisi suurempi, jos vastaajat olisivat tienneet, ettei heidän tarkoituksenaan ole käyttää verorahoja. Hän arvioi kysymyksen muotoilunkin vaikuttaneen vastauksiin. Useiden miljardien vaihteluväli kustannusarviossa saa hankkeen hänen mukaansa näyttämään epäuskottavalta.

Vesterbacka arvelee, että kannatus nousee vielä.

Kokoomus, vihreät ja vasemmistoliitto linjassa

Vankimmin rautatietunnelia kannattavat kokoomuksen äänestäjät, joista kyllä-vaihtoehdon valitsi 64 prosenttia.

– Puolueiden erot ovat mielenkiintoisia. Kokoomuslaisten selkeästi muita korkeampi prosentti tunnelin kannattajia varmasti selittyy sillä, että jos tunneli rakennettaisiin, sillä olisi talouden alalla monenlaisia positiivisia vaikutuksia. Rakentaminen loisi työpaikkoja ja uutta bisnestä ja sitten kun tunneli olisi olemassa, se kytkisi Tallinnan ja Helsingin kaupunkiseudut yhtenäiseksi metropolialueeksi. Tämä on ajattelua, joka on kokoomuksessa hyvin suosittua, kommentoi Markku Jokisipilä.

Vihreiden äänestäjistä lähes kolme viidestä kannattaa tunnelia ja vasemmistoliitonkin äänestäjistä noin joka toinen.

Vihreiden luku johtunee junaliikenteen ympäristöystävällisestä imagosta.

Vasemmistoliiton äänestäjien mielipiteitä on Jokisipilän mukaan vaikeampi selittää. Osaan heistä voi vedota tunnelin työllistävät vaikutukset ja puolueessa on myös vahva punavihreä siipi.

Vähiten tunnelin kannattajia on keskustan äänestäjissä, 39 prosenttia. Eniten ei-vastauksia puolestaan tuli perussuomalaisten äänestäjiltä, 43 prosenttia. Molemmissa ryhmissä on Jokisipilän mukaan todennäköisesti ihmisiä, jotka eivät koe hyötyvänsä tunnelista, mutta uskovat joutuvansa veronmaksajina maksumiehiksi.

– Perussuomalaissa on myös paljon tarkan markan ajattelua, että suurisuuntaisia projekteja pitää miettiä erityisen tarkkaan. Tunneli voidaan mieltää elitistiseksi projektiksi.

Perussuomalaisistakin tunnelin kannalla on silti 48 prosenttia.

Nuoret kannattavat tunnelia eniten

Sukupuolten välillä on kyselyn tuloksissa huomattava ero: miehistä tunnelin rakentamista toivoo 58 prosenttia, naisista vain 38 prosenttia. Tälle Uutissuomalaisen haastateltavat eivät keksi selitystä.

Ikäryhmistä Tallinnan-junaan hyppäisivät mieluiten alle 30-vuotiaat, lähes kolme viidestä. Myös alle 30–44-vuotiaista useampi kuin joka toinen kannattaa tunnelin rakentamista.

– Paljon puhutaan Slush-sukupolvesta, ehkä se näkyy. Uskalletaan tehdä ja ajatella isommin. Tätähän myös tehdään tulevaisuuden takia ja sehän on nimenomaan nuorisomme, joka siitä saa nauttia, vaikka tätä tehdäänkin nopealla aikataululla, sanoo Vesterbacka.

Tunnelin vastustajia on kahdessa nuorimmassa ikäryhmässä vähemmän kuin muissa, noin joka neljäs. Esimerkiksi yli 70-vuotiaista tunnelia vastustaa jo lähes joka toinen.

Tunneli olisi maailman pisin rautatietunneli

Rautatietunnelin rakentamista Helsingin ja Tallinnan välille on selvittänyt kaksi eri hanketta, joista toista on vetänyt julkisten tahojen FinEst Link ja toista liikemies Peter Vesterbacka. Lisäksi liikenne- ja viestintäministeriön johtama työryhmä on selvittänyt tunnelin edistämistä FinEst Linkin tutkimuksen pohjalta.

FinEst Link -aloite arvioi tunnelin olevan avoinna liikenteelle 2040 ja maksavan 13–20 miljardia euroa. Ministeriön johtamassa selvityksessä todettiin, että hankkeeseen tarvittaisiin yksityistäkin rahaa.

Vesterbackan vetämän hankkeen kustannusarvio on 15 miljardia ja valmistumisajankohta 24.12.2024. Tunnelin lisäksi suunnitteilla on 50 000 asukkaan tekosaari Helsingin edustalle.

Toteutuessaan Helsinki–Tallinna-tunneli olisi maailman pisin merenalainen rautatietunneli. FinEst Linkin suunnitelman mukaan radan linjaus olisi yhteensä 103 kilometriä pitkä.

Matka-aika lyhenisi nykyisestä parista tunnista noin puoleen tuntiin.

Ei kilpailevia hankkeita

Tunneli Helsingin ja Tallinnan välillä avataan jouluaattona 2024 ja se maksaa 15 miljardia. Tästä hanketta vetävä Peter Vesterbacka on edelleen vakuuttunut. Projekti etenee hänen mukaansa koko ajan ja nyt meneillään on ympäristövaikutusten arviointimenettely. Samaan aikaan suunnitellaan tunnelin rakennetta.

Vesterbacka kertoo saaneensa molempien maiden hallituksilta viestin, ettei tunnelia ole varaa rakentaa valtion varoin ja ettei EU:ltakaan ole odotettavissa rahaa. Molemmat pääministerit tukevat hänen mukaansa yksityistä hanketta. Kilpailevaa julkista hanketta ei hänen mukaansa siis ole.

Johtaja, liikenneneuvos Sabina Lindström liikenne- ja viestintäministeriöstä kertoo, että ministeriö keskustelee Vesterbackan projektin kanssa tiiviisti.

– Sehän on ihan selvä, että useampaa niin sanotusti kilpailevaa hanketta ei ole kenenkään intresseissä pitää yllä. On tarkoitus yhdistää voimat tavalla tai toisella.

Lindströmin mukaan Suomen ja Viron on tarkoitus vahvistaa tämän vuoden loppuun mennessä, miten ovat mukana.

Yksityisten sijoittajien kanssa ei Vesterbackan mukaan vielä ole tehty sopimuksia. Hän ei silti pidä rahoitusta ongelmana.

– Maailmassa ei ole pulaa rahoituksesta. Enemmänkin on pulaa hyvistä hankkeista.

Kuka tunnelista hyötyisi?

Tunnelista hyötyvät Vesterbackan mukaan kaikki ne, jotka liikkuvat Helsingin ja Tallinnan välillä nytkin. Matka-aika lyhenee merkittävästi, parista tunnista pariinkymmeneen minuuttiin.

– Pelkästään se, että tunneli rakennetaan, lisää talouskasvua 1–3 prosenttia vuodessa. Se perustuu ihan siihen, että vuorovaikutus ja tekeminen lisääntyvät. Ja se tekee Helsinki–Tallinna-alueesta houkuttelevamman investoinneille, sanoo Vesterbacka.

Vesterbackan mielestä tulevan metropolialueen sijainti on erinomainen, onhan Aasian isoille markkinoille hyvät yhteydet. Lisäksi nyt on hänestä erinomainen aika markkinoida täkäläistä toimintaympäristöä, jota hän kuvailee ylivertaiseksi.

– Jenkeissä on hallinto, joka promoaa tekemistämme joka päivä, ja brexit ajaa samaa asiaa.

Jos tunneli rakennetaan, Helsingistä ja Tallinnasta tulee samaa työssäkäyntialuetta samaan tapaan kuin Juutinrauman sillan yhdistämistä Malmöstä ja Kööpenhaminasta. Professori Heikki Liimatainen uskoo, että Suomessa hyödyt ulottuisivat lähinnä Helsingin seudulle.

Ministeriö puolestaan näkee hankkeessa merkittävästi laajempia etuja.

– Se avaisi ihan uuden kanavan Eurooppaan päin. Nythän olemme vähän pussinpohjalla ja syrjässä. Tunneli tehostaisi Euroopan ja Aasian välistä liikennettä ja avaisi uuden yhteyden etelään, sanoo Sabina Lindström.

Hankkeen huono puoli on Heikki Liimataisen mielestä hintalappu. Paljon pienemmällä rahalla saataisiin hänen mukaansa tehtyä kotimaassa liikenneyhteyksiin parannuksia, jotka hyödyttävät isompaa joukkoa ihmisiä kuin Tallinna-tunneli.

– Tällä hetkellä pidän hankkeen toteutumista kohtalaisen epätodennäköisenä. Mutta jos muita rahoituskanavia löytyy kuin valtion budjettirahoitus, todennäköisyys nousee.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .