USU-gallup: "Kansalaisten kriisitietoisuus hälvenee" – Säästölinjan kannattajia enää alle 60 prosenttia

Enää 59 prosenttia suomalaisista pitää talouspolitiikan säästölinjaa ja valtionvelan lyhentämistä erittäin tai melko tärkeänä. Tämä käy ilmi Uutissuomalaisen USU-gallupista, johon vastasi tammikuussa tuhat suomalaista.

Lukema laski kymmenellä prosenttiyksiköllä elokuusta 2017, jolloin asiaa selvitettiin edellisen kerran.

– Meillä on ollut hyvät ajat, ja siihen liittyy se, että julkisen talouden tasapaino paranee. Myös kansalaisten kriisitietoisuus hälvenee, Handelsbankenin pääekonomisti Tiina Helenius tulkitsee laskua.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (Etla) toimitusjohtaja Vesa Vihriälä on samoilla linjoilla.

– Vaikka ihmiset tuskin tarkkaan lukuja tietävät, luulen heidän tiedostavan sen, ettei velkaantuminen etene samalla tavalla kuin pari vuotta sitten.

Näillä luvuilla Vihriälä viittaa muun muassa siihen, että julkisen sektorin alijäämä on pienentynyt ja velan suhde bruttokansantuotteeseen on kääntynyt laskuun.

Toiseksi syyksi säästölinjan kannatuksen laskulle hän nostaa sen, että ”erilaiset menokuritoimet” ovat olleet monella tapaa ikäviä niille, joihin ne ovat kohdistuneet.

– Silloin on ymmärrettävää, ettei säästölinjaa pidetä loppujen lopuksi niin hyvänä ajatuksena.

 

Iäkkäille ei enää niin tärkeää

Yli 70-vuotiaat on ikäryhmistä yhä se, joka pitää velan lyhentämistä eniten tärkeänä (75 prosenttia). Lukema kuitenkin sukelsi 18 prosenttiyksiköllä elokuuhun 2017 verrattuna.

 

Ammattiryhmistä johtavassa asemassa olevat tai itsenäiset yrittäjät puoltavat säästölinjaa useimmiten (69 prosenttia). Ylemmät toimihenkilöt ja eläkeläiset peesaavat 67 prosentilla, vaikka molempien velanlyhentämisinto valahti 14 prosenttiyksiköllä puolentoista vuoden takaiseen.

– Eläkeläiset ovat kokeneet eläkkeiden indeksijäädytykset ja muut etuuksien jäädytykset, eikä heillä ole vaihtoehtoisia tuloja niin paljon. Jos olet työikäinen, varsinkin nuori, niin ajatuksesi voi helposti olla se, että tämä on tilapäistä, Vihriälä näkee.

 

Kokoomuksen kannattajien halu pysyä säästölinjalla on pudonnut USU-gallupin mukaan eniten: 94 prosenttia piti sitä erittäin tai melko tärkeänä syksyllä 2017, nyt enää 70 prosenttia.

Samalla keskustan kannattajat ottivat kärkipaikan: heistä valtion velan lyhentämistä pitää erittäin tai melko tärkeänä 85 prosenttia.

Jo aiemmin kriittisimmin säästölinjaan suhtautuneet vasemmistoliiton kannattajat suhtautuvat säästölinjaan entistä jyrkemmin: se on tärkeä enää joka kolmannelle heistä.

"Vielä enemmän painoa rakenteellisille uudistuksille"

Valtionvarainministeriö arvioi vuonna 2017, että valtionvelka olisi 110 miljardia euroa vuoden 2018 lopussa. Valtionvelkaa pystyttiin kuitenkin kutistamaan 105 miljardiin euroon ja 45 prosenttiin bruttokansantuotteesta.

– Odotamme, että positiivinen kehitys jatkuu vielä tämän vuoden, Vihriälä näkee.

Hän muistuttaa kuitenkin kestävyysvajeesta.

– Jonkinlaisia toimia sen poistamiseksi on tehtävä myös alkavalla vaalikaudella.

Vihriälä tekisi pientä viilausta valtionvarainministeriön helmikuun alussa julkaiseman virkamiesraportin ehdotukseen. Sen mukaan kahdella miljardilla pitäisi tehdä säästöjä tai veronkorotuksia, kahdella miljardilla työllisyyttä vahvistavia toimia ja kolme miljardia pitäisi irrota julkisen sektorin tehostamistoimista.

– Itse panisin vielä hiukan enemmän painoa rakenteellisille uudistuksille ja vähentäisin painoa, joka on välittömällä sopeuttamisella. Ihan sen kokemuksen valossa, mikä tällä hallituskaudella on siitä, miten työllisyyttä on pystytty parantamaan ja millainen potentiaali meillä vielä on suhteessa verrokkimaihin.

Vihriälän mielestä tämä olisi myös kansalaisten mielipiteen mukaista.

– Kansalaisiltahan ei tosin ole kysytty, olisivatko he halukkaita hyväksymään ikä- ja rakennepolitiikkatoimia säästöjen sijasta, hän toteaa USU-gallupiin viitaten.

Pankkien ennusteet lähellä toisiaan

Handelsbankenin ennuste tälle vuodelle on sama kuin Danske Bankin: bruttokansantuote kasvaa 1,7 prosenttia. OP ja Nordea ovat piirun verran pessimistisempiä: 1,6 ja 1,5.

Vuonna 2020 kasvu hidastuu Handelsbankenin mukaan entisestään, ensi vuonna se on enää prosentin luokkaa.

– Tämä tarkoittaa sitä, että vuonna 2020 meidän työttömyysasteemme ei enää laske. Julkisen talouden tasapainon parantuminen alkaa myös pikku hiljaa hiipua, pääekonomisti Tiina Helenius sanoo.

Vuonna 2020 maailmantalouden tilanteen uskotaan kehittyvän haasteellisemmaksi.

Kulmakerroin työllisyyden kasvussa muuttui olennaisesti vuonna 2018, se nousi.

– Tämä on ollut positiivinen yllätys. Se on se syy, että päästiin paljon parempaan valtion ja julkisen talouden tasapainoon, parempaan alijäämäkehitykseen. Tämä tietenkin heijastuu velkakehitykseen, kun alijäämää tarvitsee rahoittaa vähemmän, Helenius selventää valtionvelan lyhentymiseen viitaten.

Työllisyys lähti elpymään kunnolla vuoden 2015 loppupuoliskolla.

– Työmarkkinan elpyminen parantaa selkeästi julkisen talouden tilannetta. Verotulot kasvavat ja menot, kuten työttömyyskorvaukset, pienenevät, Helenius havainnollistaa.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .