USU-gallup: Suomalaiset haluavat karenssit hillitsemään päättäjien intoa vaihtaa tehtäviä

76 prosentin mielestä karenssiaika tarvitaan, kun poliitikot siirtyvät uusiin tehtäviin kesken vaalikauden.

Kolme neljästä suomalaisesta on sitä mieltä, että karenssiaika tarvitaan, kun merkittävässä tehtävässä oleva poliitikko siirtyy järjestön tai yrityksen palvelukseen kesken vaalikauden.

Vain 11 prosenttia suomalaisista vastustaa karenssia. 13 prosenttia ei osaa kertoa kantaansa.

– Melkoinen yksimielisyys. Perussyy tulokseen on varmaankin luottamus. Jos tehtävästä luopuu kesken kaiken, sitä pidetään luottamuksen pettämisenä, Helsingin yliopiston hallinto-oikeuden professori Olli Mäenpää arvioi.

Karenssia kannattavat varsinkin keskustan, vasemmistoliiton, SDP:n ja perussuomalaisten kannattajat. Eniten karenssiaikaa vastustavat kokoomuslaiset.

Tiedot käyvät ilmi Uutissuomalaisen USU-gallupista, jossa kysyttiin "Pitäisikö merkittävissä poliittisissa tehtävissä (esim. ministeri, ministerin avustaja ja kansanedustaja) olevilla olla karenssiaika, kun poliitikko siirtyy järjestön tai yrityksen palvelukseen kesken vaalikauden?".

Jos karenssikäytäntö luotaisiin, olisi ratkaistava ainakin, kuinka pitkä karenssin pitäisi olla, mitä virkoja ja toimia karenssi koskisi ja voitaisiinko karenssipäätöksissä käyttää tapauskohtaista harkintaa.

Mäenpään mielestä olisi järkevää, että karenssijärjestelmä koskisi kaikkia päättäjiä kunnanvaltuutetuista ministereihin. Karenssiajan pituus on Mäenpään mukaan pohdittava tarkkaan, jotta sillä on haluttu vaikutus.

– Pituus voisi olla kuudesta kuukaudesta kahteen vuoteen. Se voisi riippua luottamustehtävästä. Jos karenssisäännöksistä välittyy viesti, että luottamustehtävä pitää ottaa vakavasti, niin se rajoittaisi hyppyjä tehtävästä toiseen.

Kuka maksaaa karenssin?

Ministeri Lauri Tarastin mielestä karenssijärjestelmän rakentamiseen liittyy hankalia ongelmia.

– Periaatteessa idea on myönteinen, mutta jos alkaa miettiä käytännön ongelmia, huomaa toteutuksen olevan hyvin vaikeaa tai mahdotonta. Varmaan jotenkin pitäisi rajoittaa siirtymistä tehtäviin, joissa aikaisemmasta työstä on tiettyä hyötyä. Mutta on vaikeaa laatia luetteloa, mitä sellaiset tehtävät olisivat, Tarasti sanoo.

Mäenpääkin myöntää ongelman.

– Uuden tehtävän luonteella on merkitystä. En kuitenkaan usko, että pystyisimme kirjoittamaan lainsäädäntöä, jossa tarkasti määriteltäisiin, että joihinkin tehtäviin olisi hyväksyttävämpää siirtyä kuin toisiin, Mäenpää sanoo.

Tarastia huolettavat karenssiajan kustannukset.

– Jos karenssin ajaksi ei saa työtä, niin kuka sen korvaa. Ei voida ajatella, että ihminen olisi kaksi vuotta tekemättä töitä.

"Onko kaikilla ihan puhtaat jauhot pussissa"

Karenssikeskustelu kuohahti jälleen, kun eduskunta hyväksyi kokoomuksen kansanedustajien Sanna Lauslahden ja Outi Mäkelän eropyynnöt helmikuussa. Lauslahti siirtyy kesken vaalikauden Lääketeollisuus ry:n johtoon, Mäkelä Nurmijärven kunnanjohtajaksi. Varsinkin Lauslahden siirtyminen lääketeollisuuden palvelukseen kirvoitti kritiikkiä. Lauslahden eroa arvosteli muun muassa kansanedustaja Maarit Feldt-Ranta (sd.).

Feldt-Ranta toivoo, että karenssiasia selvitetään Ruotsin tapaan myös Suomessa, eikä keskustelussa takerruta kustannuksiin.

– Kallis hinta on helppo argumentti. Mutta pidän veronmaksajien edun mukaisena sitä, ettei synny epäterveitä sidonnaisuuksia. On herännyt jo epäilys siitä, onko kaikilla ihan puhtaat jauhot pussissa ja epäilykselläkin on hintansa.

"Pelisääntöjä tarpeen selventää"

Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) toimitusjohtaja Jyri Häkämies pitää lähtökohtaisesti hyvänä, että politiikan sekä järjestöjen, yritysten ja ay-liikkeen välillä voidaan siirtyä tehtävästä toiseen.

– Tietyissä valtion avaintehtävissä pelisääntöjä on varmaan tarpeen selventää, matkoilla oleva Häkämies kommentoi Uutissuomalaiselle sähköpostiviestissään.

Hänen mukaansa karenssikeskusteluun liittyy olennaisesti kysymys karenssin pituudesta ja siitä, kuka karenssin maksaa.

– Jos karenssin maksaisi ”vanha työnantaja” esimerkiksi valtio veronmaksajien varoista, saattaisi karenssin kannatus kansalaisten keskuudessa laskea. Henkilö saisi esimerkiksi vuoden palkan ilman työntekovelvoitetta.

Siirtymiset saattaisivat puolestaan Häkämiehen mukaan vähentyä, jos karenssin joutuisi maksamaan uusi työnantaja.

Mahdollinen karenssi tulisi Häkämiehen mielestä ulottaa myös ammattiyhdistysliikkeeseen.

– Esimerkiksi iso osa valtiosihteereistä 2011 hallituksessa tuli ay-liikkeen palveluksesta ja palasi sinne.

Häkämies itse siirtyi vuonna 2012 EK:n toimitusjohtajaksi elinkeinoministerin paikalta.

– Silloin karenssisääntöä ei ollut, Häkämies tyytyy kommentoimaan omaa siirtymistään.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen verkko joka päivä 15 eur. / 3 kk kestotilauksena

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .