Ukkonen jyrisee eniten loppukesästä – isot järvet voivat hidastaa tai estää paikallisten ukkospilvien kehittymistä

Ukkoskausi kestää toukokuusta syyskuulle, kaikista vilkkain kuukausi on heinäkuu. Myös elokuussa ukkostaa paljon, ja salamat on helppo havaita, koska illat pimenevät.

Suomessa eniten ukkosia on Keski-Pohjanmaalla, jossa iskee vuodessa keskimäärin 50 maasalamaa sadalla neliökilometrillä. Sinne osuu kauempaa tulevia ukkosrintamia.

Keski-Suomessa iskee 42 maasalamaa sadalla neliökilometrillä vuodessa. Maakunta on kolmanneksi herkintä ukkosaluetta Suomessa, kertoo Ilmatieteen laitoksen vuosien 1998–2016 maasalamatiheyttä mittaava tilasto.

– Tyypillinen skenaario on, että voimakkaimmat ukkoset siirtyvät Suomeen kaakosta Venäjän ja Baltian puolelta, Ilmatieteen laitoksen ukkostutkija Peter Ukkonen kertoo.

Tilastoihin voi vaikuttaa se, että itäisessä Suomessa havaintoverkosto ei ole yhtä kattava kuin muualla maassa. Raja-alueella havainnot heikkenevät.

– Salama-antureita on ympäri Suomea. Länsi-Suomessa salamat voivat paikantua myös Viron tai Ruotsin antureilla, mutta Venäjältä ei tule salamatietoja, Ukkonen sanoo. 

Maakunnan sisäisiä ukkoskeskittymiä tutkija ei lähde arvioimaan, koska ukkostilastot selittyvät yksittäisillä puuskilla ja vuotuiset salamamäärät vaihtelevat hyvin paljon.

– Näin pienessä mittakaavassa ei voi sanoa, että tietyllä paikalla ukkostaisi keskimääräistä enemmän, Ukkonen kertoo.

Ukkosen synty vaatii suuria lämpötilaeroja pystysuunnassa. Ukkosia ja etenkin sitä, minne se syntyy on vaikea ennustaa. Otollinen aika on silloin, kun on kuumaa ja kosteaa.

– Ukkosia voi syntyä minne tahansa, missä on kosteaa ja lämmintä ilmaa maanpinnan lähellä, Ukkonen toteaa.

Vesistöt eivät varsinaisesti estä ukkosia, mutta isoilla vesimassoilla, kuten järvillä voi olla vaikutusta. On mahdollista, että esimerkiksi Päijänne antaa hieman suojaa.

– Vesimassat ovat keskimäärin kylmempiä kuin maan pinta. Ne voivat tyssätä ukkosen syntymisen, johon tarvitaan lämmintä ja kosteaa ilmaa. Tämä pätee varsinkin alkukesästä, kun isot järvet eivät ole lämmenneet. Silloin vesimassa voi hieman suojata ranta-alueita, mutta tuskin sillä on paljoa merkitystä.

Ukkosia on kahta tyyppiä: ilmamassaukkosia sekä ukkosrintamia. Laajemmat ukkosrintamat tyypillisesti siirtyvät Suomeen kaakosta.

– Rintamaukkoset voivat tulla esimerkiksi Viron puolelta ja ne selviävät kyllä vesimassan ylittämisestä. Rajut ukkosilmat voivat liikkua minne tahansa.

Vuoristot edesauttavat ukkosten syntyä, mutta Suomessa korkeuserot ovat niin pieniä ettei niillä ole merkitystä. Salamoita korkeat paikat sen sijaan houkuttelevat.

– Se minne yksittäinen salama iskee, siinä korkeuserot ovat merkittäviä. Esimerkiksi kukkulan päällä oleva puu on otollinen paikka.

Sanotaan, että salama ei iske kahta kertaa samaan paikkaan, mutta se ei pidä paikkaansa.

– Ei ole mitään fysikaalista selitystä, miksei niin voisi käydä. Usein salama iskeekin samaan paikkaan, esimerkiksi korkeaan puhelinmastoon.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen verkko joka päivä 15 eur. / 3 kk kestotilauksena

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .