Ulkoministeriö perkaa maahanmuuttoa koskevat kansainväliset sopimukset, Sipilän mukaan nyt tarkastellaan sopimusten tulkintaa

Ulkoministeriö käy läpi kansainväliset sopimukset ja selvittää, voitaisiinko niitä muuttamalla hallita maahanmuuttopolitiikkaa nykyistä paremmin. Näin hallitus päätti saatuaan aamulla poliisiylijohtaja Seppo Kolehmaiselta tilannekatsauksen lapsiin kohdistuvasta seksuaalirikollisuudesta sekä Oulun ja Helsingin tapauksista.

Hallituksen on määrä saada valmiiksi lapsiin kohdistuvaa seksuaalirikollisuutta ennaltaehkäisevä toimenpidekokonaisuus helmikuun puoliväliin mennessä, kerrotaan tiedotteessa. Sisäministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön sekä opetus- ja kulttuuriministeriön kansliapäälliköt valmistelevat ennaltaehkäiseviä toimia koulun, nuorisotyön ja sosiaalitoimen osalta.

–  Ongelma on laaja, ja erityisesti lapsia ja nuoria lähestytään netissä entistä enemmän. Poliisin on panostettava erityisesti nettipoliisitoimintaan, hallitus kirjoittaa tiedotteessaan.

Hallitus kävi myös läpi kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden turvapaikanhakijoiden tilannetta ja päätti, että palautuksia erityisesti Irakin kanssa olisi tehostettava. Suomi kääntyy asiassa EU-komission puoleen ja neuvottelee myös samankaltaisessa tilanteessa olevien maiden kanssa.

Sopimusten tulkinnat syyniin

Suomea sitovia maahanmuuttoa säänteleviä sopimuksia ovat pakolaissopimuksen lisäksi Euroopan ihmisoikeussopimus ja YK:n kidutuksen vastainen sopimus. Sopimusten lisäksi pakolaispolitiikkaa sääntelevät esimerkiksi EU:n perusoikeuskirja ja EU-direktiivit. Hallituksen tiedotteesta ei käy ilmi, mitä sopimuksia hallitus selvittää.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) ei perjantaina täsmentänyt, mitä sopimuksia ulkoministeriö on käymässä läpi. Sipilän mukaan ulkoministeriö selvittää ennen muuta sopimusten tulkintaa. Sopimusten muuttaminen on Sipilän mukaan "toinen kysymys".

–  Teemme huolellisen selvityksen siitä, miten näitä pitäisi tulkita ja onko tulkintamme ollut oikea. Jos jotakin pitää muuttaa, niin siihen tarvitaan muitakin, Sipilä sanoi toimittajille eduskunnassa.

Sipilän mukaan hallitus on valmis tarvittaessa tekemään yhdessä opposition kanssa neuvotellen lisäbudjetin vielä ennen vaaleja. Hänen mukaansa lisäbudjetin tekeminen näin lähellä vaaleja olisi poikkeuksellista.

–  Jos yhteistä tahtotilaa on, esimerkiksi tämä poliisin resurssiasia on sellainen, johon voidaan meidän puolestamme vastata, Sipilä sanoi.

Hänen mukaansa hallituksessa ei vielä puhuttu mahdollisen lisäbudjetin suuruudesta.

Moninainen sopimusten verkko

Myöskään sisäministeri Kai Mykkänen (kok.) ei perjantaina tarkentanut, mitä kansainvälisiä sopimuksia ulkoministeriö on tarkastelemassa. Tarkasteluun joutuvat hänen mukaansa esimerkiksi kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden oikeuksiin liittyvät sopimukset.

–  Kansainvälisten sopimusten verkko on hyvin moninainen tässä suhteessa ja tätä lähdetään nyt kokonaisuudessaan tarkastelemaan. Näitä sopimuksia on lukumääräisesti hyvin paljon, Mykkänen sanoi toimittajille eduskunnassa.

Sipilän tavoin Mykkänen korosti, että ensisijaisesti selvitys koskee sopimusten tulkintoja, ei niiden muuttamista.

–  Korostan, että tarkoitus ei ole irtisanoutua ihmisoikeussopimuksista tai ihmisoikeuksien noudattamisesta. On pienen kansakunnan etu, että meillä on kansainvälinen sopimusverkosto, Mykkänen sanoi.

–  Mutta osassa asioista on syytä katsoa, että silloin kun selvä kansan oikeustaju on ristiriidassa kansainvälisten sopimusten tulkinnan kanssa, niin voimmeko tulkita tätä toisin.

Myös presidentti Sauli Niinistö on toivonut keskustelua Suomea maahanmuuttoasioissa sitovista kansainvälisistä sopimuksista. Niinistö sanoi aiemmin tällä viikolla Kiinan-vierailullaan, että sopimusten tuoma raamisto ei välttämättä sovellu hyvin nykyiseen tilanteeseen. Niinistö nosti asian esille ensimmäisen kerran jo helmikuussa 2016 valtiopäivien avajaispuheessaan.

Mykkäsen mukaan Niinistön kommentit ovat olleet tässä asiassa "yksi keskustelunavaus", mutta hallituksen ministerit ovat päätyneet ratkaisuunsa omien havaintojensa kautta.

"Kysymysmerkkejä asiakirjoissa"

Eduskuntaryhmät ilmoittivat tiistaina haluavansa, että hallitus selvittää, voitaisiinko kansalaisuuden menettämisperusteisiin lisätä myös törkeät seksuaali- ja väkivaltarikokset. Kansalaisuuslakiin on parhaillaan vireillä muutos, jonka myötä maanpetos-, valtiopetos- ja terrorismirikoksiin syyllistynyt, kaksoiskansalaisuuden omaava henkilö voisi menettää Suomen kansalaisuuden.

Mykkäsen mielestä "ylitörkeiden" seksuaalirikosten lisääminen kansalaisuuden menettämisperusteisiin olisi perusteltua, sillä tällaiset rikokset hyökkäävät Suomen kansallista etua ja perusarvoja vastaan. Hän myöntää, että seksuaalirikosten lisääminen kansalaisuuden menettämisperusteisiin olisi juridisesti erittäin haastavaa, mutta pitää asian selvittämistä kuitenkin tarpeellisena.

– Tässäkin tapauksessa tulkinta-asiakirjoissa ja niiden sanamuodoissa on kysymysmerkkejä, joita nyt sitten selvitämme. Tiedämme kaikki, että sopimuksia tulkitaan eri maissa eri tavoin, Mykkänen sanoi.

Mykkänen toivoo myös, että EU avaisi Irakin ja muiden keskeisten turvapaikanhakijamaiden kanssa neuvottelut vastaanottosopimuksista.

–  EU yhdessä on miljardien rahoittaja Afganistaniin, Irakiin, Somaliaan ja moneen muuhunkin maahan. Me mielellämme haluamme kantaa osamme jälleenrakentamisessa – se on sitä tärkeintä turvallisuustyötä pitkällä aikavälillä – mutta kumppanuuden täytyy olla molemminpuolista, Mykkänen sanoi.

Mykkänen toivoo, että EU löytäisi asiassa yhteisen tahtotilan. Hänen mukaansa Suomi aikoo pitää asiaa esillä lähiviikkoina järjestettävissä EU:n pääministerien, ulkoministerien ja sisäministerien kokouksissa.

–  Pienellä Suomella ei ole yksinään samanlaisia muskeleita mihinkään suuntaan kuin EU:lla yhdessä.