Upin Tiilikainen: Venäjän kutsun saaneet hiovat yhteisvastauksen

Niinistön aloite ei tarkoita, ettei Suomi voi jäädä pois lentoturvallisuusneuvotteluista

Suomen ei ole välttämättä järkevää lähteä kahdenvälisiin neuvotteluihin lentoturvallisuudesta Venäjän kanssa, jos kutsu tulee, arvioi Ulkopoliittisen instituutin johtaja Teija Tiilikainen.

Tiilikaisen mukaan olisi tärkeää, että lentoturvallisuuden säännöt sovittaisiin laajassa piirissä, sillä asiasta ei välttämättä ole järkevää sopia erikseen vain kahden valtion välillä.

– En minä näe ollenkaan, että tämä olisi kahdenvälinen neuvotteluasetelma, Tiilikainen sanoo.

Venäjä esitti elokuussa Itämeren maille kokousta alueen lentoturvallisuudesta. Se on myös väläyttänyt mahdollisuutta kahdenvälisiin keskusteluihin. Kutsun luonteesta ei kuitenkaan ole vielä täyttä selvyyttä. Suomen ei tiedetä saaneen vielä kutsua lainkaan.

Tiilikainen arvelee, että Venäjä pyrkii ehdotuksellaan tekemään Itämeren alueen lentoturvallisuudesta yleisemmän ongelman, joka koskee kaikkia alueen maita. Tiilikaisen mukaan Venäjä ei halua näyttäytyä tilanteessa ongelmana eikä tunnustaa tehneensä itse virheitä. Sen koneet ovat lentäneet toistuvasti transponderit suljettuina Itämeren yllä.

– Venäjä kieltäytyy ottamasta syntipukin roolia.

HS: Moni maa sanomassa ei

Helsingin Sanomat kertoi sunnuntaina, että Itämeren rantavaltiot eivät olisi hyväksymässä Venäjän kutsua. Lehden mukaan ainakaan Viro, Latvia, Liettua, Puola ja Ruotsi eivät olisi vastaamassa myöntävästi kahdenväliseen neuvottelukutsuun.

Viron puolustusministeri kuitenkin kertoi Postimees-lehdelle, ettei Viro ole vielä päättänyt osallistumisestaan.

Tiilikainen arvelee, että kaikki kutsun saaneet päättävät osallistumisesta yhdessä. Suomenkin olisi tärkeintä ensin tietää, mitkä maat keskusteluihin lopulta osallistuvat, Tiilikainen sanoo. Sitten tilannetta on helpompi arvioida.

Venäjä on tarttunut presidentti Sauli Niinistön tekemään ehdotukseen Itämeren lentoturvallisuuden parantamisesta. Heinäkuun alussa Kultarannassa Niinistö ehdotti Venäjän presidentti Vladimir Putinille, että myös sotilaskoneiden olisi aina käytettävä transpondereita Itämerellä lentäessään. Vaikka aloite tuli Niinistöltä, Suomen ei tarvitse lähteä yksin neuvotteluihin Venäjän kanssa, Tiilikainen sanoo.

– Tämä asia on ollut esillä viimeisen vuoden eri tahoilta. Ei Niinistön ehdotus ollut sillä tavalla niin ainutkertainen, että se tässä yhteydessä sitoisi Suomea erityisesti.

Todennäköinen vaihtoehto kahdenvälisille neuvotteluille olisi se, että neuvotteluja käytäisiin jonkin valmiin yhteistyöfoorumin, kuten Etyjin tai Nato–Venäjä-neuvoston kautta, hän sanoo.

– Kun on luotu tällaisia rakenteita, niin on luontevaa, että niitä käytetään. Voisi olla jopa ihan todennäköinen vastaus, että ehdotetaan, että asiaa edistetään olemassa olevien yhteistyöfoorumien kautta.